gurro.fi Open in urlscan Pro
185.76.64.223  Public Scan

Form analysis
0 forms found in the DOM

Text Content

CASA KIVIKELKKA

Menu
 * Kivitalo
 * Huoneet
 * Taiteilijaresidenssi
 * Gurron kylä
 * Kuvia


KIVITALO ITALIASSA

Tämä tarina voisi olla tosi-tv ohjelmasta. Kivitalo Italiassa päätyi haltuuni
sattuman kautta. Saksalainen ystäväni etsi taloa itselleen ja löysikin sellaisen
internet-sivustolta, mutta koska hän ei voi lentää eikä hänellä ole ajokorttia,
niin hän pyysi minua käymään katsomassa ja kuvaamassa taloa, joka sijaitsee
Gurron kylässä aivan pohjoisessa Italiassa Sveitsin rajan tuntumassa. Tämä
tapahtui syksyllä 2015. Kävin kuvaamassa talon ja kerroin millainen paikka on.
Ystäväni oli kuitenkin löytänyt toisen talon Unkarista, osti sen ja muutti
sinne. Hän ehdotti, että minä ostaisin tuon talon Italiasta. Talon omistaja,
saksalainen leskirouva, piti ideaa loistavana ja rupesikin pommittamaan minua
myyntipuheillaan. Koska olin köyhä, työtön ja talo oli vanha röttelö,
vastaukseni oli ehdoton ei käy. Myyntipuheista ei ollut tulla loppua ja talon
hinta putosi hyvin lähelle nollaa, joten hairahduin, haksahdin ja haaveilin
omasta talosta Italiassa (lausutaan taloremontista). Kaupat tehtiin
marraskuussa. Juttu meni niin, että saksalaisrouvan aviomies oli joskus
aikoinaan matkoillaan ihastunut Gurron kylään ja löysi tämän talon eikä voinut
olla ostamatta sitä. Mies oli taiteilija ja hänellä oli monen moisia visioita
talon varalle. Valitettavasti mies sairastui ja kuoli. Rouva peri talon,
pariskunnalla ei ollut yhteisiä lapsia (perillisiä). Myöhemmin minulle selvisi,
että mies oli ostanut kolme taloa Gurrosta (edukkaita n. à 7000 €), molemmille
tyttärilleen edellisestä avioliitosta ja tämän talon itselleen. Pariskunta
vietti kesälomiaan talossa ja mies remontoi ja haaveili. Rouvakin halusi oman
talon ja sellainen löytyi naapurista. Se talo on myös röttelö, mutta katto on
uusittu saksalaisella huolellisuudella. Siinä talossa ei ole vettä eikä vessaa
eikä sähköjä eikä ikkunalaseja. Sen sijaan se talo on täynnä roinaa, kuten oli
tämä minunkin taloni. Kävi vielä ilmi, että leskirouvalla oli varsinainen
kotitalo Saksassa sekä lisäksi talo (tai linna kuten hän itse sanoi) Ranskassa.
Niinpä tämä mieheltään peritty talo oli vähän liikaa ja rasite, josta oli
päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä. Näin se päätyi minun omistukseen. Rouva
sanoi myöhemmin, että tämä toinen talo ei lähde enää niin halvalla (joopa joo
saapas nähdä). Siinä on kiva piha ja yläkerrasta aukeaa upea maisema suoraan
vuoristoon. Minun talossani ei ole kivaa pihaa (vielä). Talokauppojen jälkeen en
enää ollut työtön vaan jouduin töihin, enkä siis kerennyt aloittaa mitään
taloremonttiprojektia ennen kuin kesälomalla.

Nyt on mennyt 10 vuotta kaikki kesälomat ensimmäisestä lomapäivästä viimeiseen
pelkkää remonttia, lomasta ei tietoakaan. Mutta onpas aika hieno talo saatu
aikaiseksi. Onneksi apunani on ollut jo monta vuotta siskoni Virpi. Ollaan
siivottu, roudattu roinaa kierrätyskeskukseen, rassattu seiniä, lattioita,
kattoja (varsinkin se keittiön katto voi tsiisus), ikkunoita. Vihdoin myös
maalattu kauniita värejä seinille, mutta ennen kaikkea valkoista joka paikkaan,
koska talo on sisältä hieman pimeän oloinen. Taloon on rakennettu parveke ja
suihku (puutarhuri Andrea hoiti hommat) ja saatu sähköt sähkölaitokselta (oli
sekin varsinainen projekti, ei todellakaan mikään napin painallus netissä,
hermoja raastava kauhunäytelmä) sekä saatu ikkunoita tyhjiin ikkuna-aukkoihin
remonttireiska Marcon toimesta (ei sekään mennyt ihan kuin Strömsössä).
Valitettavasti näiden molempien remonttiherrojen kanssa on mennyt sukset ristiin
ja välit poikki, koska jotkin asennukset menivät vähän vinoon tai väärin päin
tai asennusta ei tehty ollenkaan vaikka niin oli sovittu. Talossa on rampannut
myös putkimiehiä ja muurareita. On tapahtunut iloisia asioita. Saimme
pyykinpesukoneen ilmaiseksi, Tiina lähetti kahvinkeittimen, Andrealta saimme
tuliterän sähköuunin, jonka oli saanut häälahjaksi (oma dramattinen tarinansa).
Luigi myi hyvin edullisesti jääkaapin, suihkukin saatiin lopulta toimimaan
(siinähän ilmeni “pieni” vuoto-ongelma pari vuotta asennuksen jälkeen). Tiina,
Vesa ja Lenita sekä Maxi olivat puutalkoissa kesällä 2023, saimme autotallin
tyhjäksi polttopuista. Kodin tekstiilejä ja astioita on lähetetty, tuotu ja
lahjoitettu, tosi kivaa. Mutta ei niin kivaa naapurin kanssa on vielä pikkuinen
pihakiista, puolet pihasta kuuluu naapurille, tai ei se mikään piha ole vaan
vanha katu, joka on rakennettu poikki umpikujaksi. Loogisesti ajatellen
piha-alue kuuluu minun talooni, onhan se kokonaan minun talon pituinen eikä
lainkaan naapurin talon kohdalla. Siinä on joku ihmeellinen italialainen
asemakaava, jota ei voi suomalainen tajuta. Ainiin ja tärkein, koko talon katto
korjattiin, eräänä kesänä oli kovat sateet ja vesi ryöppysi sisälle. Katto oli
pakko korjata, mutta koska se on tehty kivilaatoista ja se on ns. antiikkinen
kivikatto, niin sen korjaamiseen tarvittiin antiikkisiin kivilaattakattoihin
erikoistunut korjausfirma, jollainen on herra Claudion firma. Nyt katto ei
vuoda, mutta se vaatii vuosittaista huoltoa, koska kivilaatat elävät. Ennen
vanhaan tällaiset kivilaattakatot olivat joka talossa, mutta nyttemmin monet
ovat asennuttaneet modernin tiilikaton. Kivilaattoja louhittiin vuorilta ja
niitä roudattiin aasien vetämillä kelkoilla. Kaksi tällaista kivikelkkaa löytyi
talon vintiltä. Sellainen kelkka on myös Gurron museossa. Tästä juontuu talon
nimi, Casa Kivikelkka. Kelkat odottavat vielä loppusijoituspaikkaansa, ehkä ne
tulevat seinälle koristeeksi rappukäytävään kun tullaan ulko-ovesta sisään.

Huoneet
4. kerros: Diri's Room, Laventeli ja Bartsi + Matti
3. kerros: The Blue Room, Ateljee ja Lenita's Room
2. kerros: Kylppäri, Keittiö, Ruokasali ja La Stanza della Nonna
1. kerros: Pesutupa, Vietato Morire ja Puutarhahuone




MISSÄ ON JA MITEN SINNE PÄÄSEE?

Ei muuta kuin tervetuloa kyläilemään toivoo Lauri, osoite on

Via La Malfa 5, 28828 Gurro, Italia
Sposti: mun etunimi ät-merkki gurro piste fi

Matka Gurroon Suomesta on monivaiheinen, matkaa täytyy tehdä sekä lentokoneella,
junalla, laivalla että bussilla. Tai laivalla ja omalla autolla Helsingistä
Travemünden kautta. Via Baltica myös vaihtoehto (voi olla extreme).

joko
Lento: Helsinki - Milano Malpensa (MXP), 3h
Bussi: Malpensa - Verbania Intra 1,5h
Bussi: Verbania Intra - Cannobio 0,5h
Bussi: Cannobio - Gurro 0,5h

tai
Lento: Helsinki - Milano Malpensa (MXP), 3h

Juna: Malpensa - Gallarate, 20min

tai
Lento: Helsinki - Bergamo (BGY), 3h
Bussi: Bergamo - Milano, 1h
Juna: Milano - Gallarate, 1h

Sitten matka jatkuu

joko
Juna: Gallarate - Luino, 1h
Laiva: Luino - Cannobio, 20min, aikataulut:

https://www.navigazionelaghi.it/en/search-results/

Bussi: Cannobio - Gurro, 30 min

tai

Juna: Gallarate - Verbania Pallanza, 2h

Bussi: Verbania Pallanza - Intra, 15min, (VCO linja 1),

Bussi: Intra - Cannobio, 30min, (VCO linja 3, määränpää Brissago)

Bussi: Cannobio - Gurro, 30min, (VCO linja 13, määränpää Gurro)

aikataulut: https://www.vcotrasporti.it/it/orari.php




CASA KIVIKELKKA

© All rights reserved