pshyvinvointialue.fi Open in urlscan Pro
185.59.116.50 Public Scan

Back to summary

Submitted URL:
http://pshyvinvointialue.fi/
Effective URL:
https://pshyvinvointialue.fi/
Submission: On April 24 via api (April 24th 2024, 5:38:27 pm UTC) from US — Scanned from FI

Form analysis
2 forms found in the DOM

Name: _com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_fm — GET https://pshyvinvointialue.fi/haku

<form action="https://pshyvinvointialue.fi/haku" class="form  " data-fm-namespace="_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_"
  id="_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_fm" method="get" name="_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_fm">
  <input class="field form-control" id="_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_formDate" name="_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_formDate"
    type="hidden" value="1713980300288">
  <!-- This header prevents regular liferay searches due to ValuSearch having its own -->
  <script>
    function disableEnter(event) {
      if (event.key === 'Enter') {
        event.preventDefault(); // Prevent form submission
      }
    }
  </script>
  <fieldset class="fieldset ">
    <div class="">
      <div class="input-group">
        <div class="input-group-item pshvaSearchBar">
          <!-- Search bar -->
          <input id="pshva_header-search-bar" class="form-control search-bar-keywords-input" name="q" title="Hae" type="text" placeholder="Haku" value="" onkeydown="disableEnter(event)">
          <!-- Search button -->
          <button id="pshva_header-search-button" class="input-group-inset-item" type="button">
            <i class="fa-solid fa-magnifying-glass pshvaSearchBarIcon">
                    <span class="sr-only">Search</span>
                </i>
          </button>
        </div>
      </div>
    </div>
  </fieldset>
</form>

Name: hrefFm — POST #

<form action="#" aria-hidden="true" class="hide" id="hrefFm" method="post" name="hrefFm"><span></span><input hidden="" type="submit"></form>

Text Content

Sivustollamme käytetään evästeitä. Evästeitä käytetään sivuston toiminnan
varmistamiseen ja verkkopalvelujen kehittämiseen. Voit hyväksyä tai hylätä
valinnaiset evästeet. Lue lisää evästekäytännöstämme.
Hyväksy vain välttämättömät Hyväksy kaikki

NAVIGAATIO

* Hyppää sisältöön

NAVIGOINTIVALIKKO

* Ajankohtaista
* Tapahtumat
* Palvelupaikkahakemisto
* KYS

HAKUPALKKI

Search
Anna palautetta
Selkokielisivu

NAVIGOINTIVALIKKO

Suomi
* English

NAVIGOINTIVALIKKO

* Etusivu →
1. Etusivu /

* Ajankohtaiset ja uutisarkisto
* Tapahtumat
* Blogi
* Podcastit

← Palaa edelliseen valikkoon
* Palvelut →
1. Palvelut /

* Kiireellinen hoito ja päivystys →
1. Palvelut /
2. Kiireellinen hoito ja päivystys /

* Sosiaali- ja kriisipäivystys
* Turvakoti

← Palaa edelliseen valikkoon
* KYS erikoissairaanhoidon palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /

* Anestesia-, leikkaustoiminta- ja tehohoidon palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Anestesia-, leikkaustoiminta- ja tehohoidon palvelut /

* Tehohoidon palvelut
* Anestesiapalvelut

← Palaa edelliseen valikkoon
* Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut /

* Fysiatrian palvelut
* Hengityshalvausyksikkö
* Kuntoutusohjaus
* Kuntoutustutkimukset
* Rankakeskus
* Työlääketieteen poliklinikka

← Palaa edelliseen valikkoon
* Foniatrian palvelut
* Ihotautien ja allergologian palvelut
* Keuhkosairauksien palvelut
* Kirurgian palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Kirurgian palvelut /

* Plastiikkakirurgian palvelut
* Sydän- ja rintaelinkirurgian palvelut
* Traumatologian palvelut
* Urologian palvelut
* Vatsaelinkirurgian palvelut
* Verisuonikirurgian palvelut
* Tukielinkirurgia →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Kirurgian palvelut /
4. Tukielinkirurgia /

* Tekonivelkirurgia
* Alaraajakirurgia
* Jalkakirurgia
* Yläraajakirurgia
* Käsikirurgia
* Selkäortopedia
* Tutkimus ja opetus

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Korva-, nenä- ja kurkkutautien palvelut
* KYS Ajopoli →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. KYS Ajopoli /

* KYS Ajopoliklinikan läheteohje

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lastentautien palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Lastentautien palvelut /

* Vastasyntyneiden tehohoito
* Lasten veri- ja syöpätaudit →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Lastentautien palvelut /
4. Lasten veri- ja syöpätaudit /

* Lapsi sairastuu
* Sairaalassa
* Kotona
* Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan
* Vanhemmille

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lastenneurologia
* Avopediatrian poliklinikkapalvelut
* Ehjänä eteenpäin →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Lastentautien palvelut /
4. Ehjänä eteenpäin /

* Ensireaktiot
* Auta toipumaan
* Pidä huolta itsestäsi
* Traumaattinen stressi
* Keskusteluapu
* Yhteistyö

← Palaa edelliseen valikkoon
* Kasvukäyrät →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Lastentautien palvelut /
4. Kasvukäyrät /

* Kasvututkimusryhmä
* Paperikäyrät
* Tietoja
* Syntymäkokolaskuri

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lasten ja nuorten syömishäiriöpoliklinikkapalvelut
* Lastenpsykiatria

← Palaa edelliseen valikkoon
* Naistenkeskus →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /

* Synnytyspalvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Synnytyspalvelut /

* Raskausaika
* Synnytys
* Lapsivuodeaika →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Synnytyspalvelut /
5. Lapsivuodeaika /

* Imetys
* Varhainen kotiutuminen

← Palaa edelliseen valikkoon
* Synnytysvalmennukset

← Palaa edelliseen valikkoon
* Naistenkeskuksen palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Naistenkeskuksen palvelut /

* Endometrioosi
* Gynekologiset laskeumat →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Naistenkeskuksen palvelut /
5. Gynekologiset laskeumat /

* Laskeumien hoito
* Gynekologisten laskeumien leikkaushoito

← Palaa edelliseen valikkoon
* Gynekologiset syövät →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Naistenkeskuksen palvelut /
5. Gynekologiset syövät /

* Syöpähoidot
* Gynekologinen syöpäleikkaus
* Robottiavusteinen tähystyskirurgia
* Syövän jatkohoito leikkauksen jälkeen
* Brakyhoito

← Palaa edelliseen valikkoon
* Hyvälaatuiset kasvaimet
* Keskenmeno
* Kohdunkaulan solumuutokset
* Lapsettomuus →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Naistenkeskuksen palvelut /
5. Lapsettomuus /

* Hedelmällisyystutkimus
* Ovulaatiotukihoito ja inseminaatio
* Koeputkihedelmöityshoidot
* Mitä IVF-laboratoriossa tapahtuu?
* Entä jos epäonnistumme?
* Hedelmällisyyden säilyttäminen
* Lapsettomuuden hoito lahjasukusoluilla

← Palaa edelliseen valikkoon
* Opetuspoliklinikka
* Vuotohäiriöt
* Virtsankarkailuhäiriöt →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Naistenkeskus /
4. Naistenkeskuksen palvelut /
5. Virtsankarkailuhäiriöt /

* Virtsarakon kouluttaminen
* Lantionpohjan lihasharjoittelu
* Virtsankarkailuleikkaus

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Seksuaalirikoksen uhrien tuki

← Palaa edelliseen valikkoon
* Neurokeskus →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Neurokeskus /

* Epilepsiakeskus
* Kipupoliklinikan palvelut
* Neurologian palvelut
* Neurokirurgian palvelut
* Erittäin vaativan kuntoutuksen osasto

← Palaa edelliseen valikkoon
* Perinnöllisyyslääketieteen palvelut
* Silmätautien palvelut
* Sisätautien palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Sisätautien palvelut /

* Sisätautien poliklinikka
* Dialyysihoito
* Endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen palvelut
* Infektiosairauksien palvelut
* Kardiologian palvelut
* Munuaissairauksien palvelut
* Reumasairauksien palvelut
* Vatsaelinsairauksien palvelut
* Veritautien palvelut

← Palaa edelliseen valikkoon
* Suu- ja leukasairauksien palvelut
* Syöpätautien ja sädehoidon palvelut →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Syöpätautien ja sädehoidon palvelut /

* Sädehoito →
1. Palvelut /
2. KYS erikoissairaanhoidon palvelut /
3. Syöpätautien ja sädehoidon palvelut /
4. Sädehoito /

* Ulkoinen sädehoito
* CyberKnife-tarkkuussädehoito
* Sisäinen sädehoito
* Tutkimustoiminta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lääkehoito
* Palliatiivinen hoito
* Syöpätautien vuodeosasto
* Myöhäisseurantapoliklinikka

← Palaa edelliseen valikkoon
* Sydän- ja verisuonisairaudet

← Palaa edelliseen valikkoon
* Ikääntyneiden palvelut →
1. Palvelut /
2. Ikääntyneiden palvelut /

* Ikäkeskuksen neuvonta
* Palvelut kotona asumisen tueksi →
1. Palvelut /
2. Ikääntyneiden palvelut /
3. Palvelut kotona asumisen tueksi /

* Asiointi- ja saattajapalvelu
* Ateriapalvelu
* Hygieniapalvelu
* Kotihoito ja kotisairaanhoito
* Kotisairaalapalvelut
* Kuljetuspalvelu
* Kuntouttava arviointijakso
* Lyhytaikaishoito asumisyksikössä
* Päivätoiminta
* Tilapäinen kotihoito ja kotisairaanhoito
* Tuettu kotiutuminen
* Turvapalvelu

← Palaa edelliseen valikkoon
* Ikääntyneiden omaishoidon tuki
* Ikääntyneiden perhehoito
* Ikääntyneiden asumispalvelut →
1. Palvelut /
2. Ikääntyneiden palvelut /
3. Ikääntyneiden asumispalvelut /

* Palveluasuminen ja yhteisöllinen asuminen
* Ympärivuorokautinen asuminen
* Lyhytaikaishoitojakso

← Palaa edelliseen valikkoon
* Muistihoitajan vastaanotto

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lasten, nuorten ja perheiden palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /

* Sähköinen perhekeskus
* Lapsiperheiden yleinen neuvonta
* Neuvolapalvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Neuvolapalvelut /

* Äitiysneuvolapalvelut
* Lastenneuvolapalvelut
* Seksuaaliterveyspalvelut
* Raskaudenkeskeytys
* Perhevalmennus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Koululaisten ja opiskelijoiden palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Koululaisten ja opiskelijoiden palvelut /

* Koululaisten palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Koululaisten ja opiskelijoiden palvelut /
4. Koululaisten palvelut /

* Kouluterveydenhuollon palvelut
* Opiskeluhuollon kuraattori, esi- ja perusopetus
* Opiskeluhuollon psykologi, esi- ja perusopetus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Toisen asteen opiskelijoiden palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Koululaisten ja opiskelijoiden palvelut /
4. Toisen asteen opiskelijoiden palvelut /

* Opiskeluterveydenhuollon palvelut
* Opiskeluhuollon kuraattori, toinen aste
* Opiskeluhuollon psykologi, toinen aste

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut /

* Lasten ja nuorten fysioterapian palvelut
* Lasten ja nuorten puheterapian palvelut
* Lasten ja nuorten ravitsemusterapian palvelut
* Lasten toimintaterapian palvelut

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lapsiperheiden palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Lapsiperheiden palvelut /

* Perhesosiaalityö ja sosiaaliohjaus
* Lapsiperheiden kotipalvelu
* Kasvatus- ja perheneuvonta
* Perhetyö

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
* Perheoikeudelliset palvelut →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Perheoikeudelliset palvelut /

* Adoptioneuvonta
* Lapsen elatusavun vahvistaminen
* Lapsen huollosta ja tapaamisoikeuksista sopiminen
* Perheasioiden sovittelu
* Vanhemmuuden selvittäminen
* Palvelupaikat ja palvelualueet

← Palaa edelliseen valikkoon
* Lastensuojelu →
1. Palvelut /
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut /
3. Lastensuojelu /

* Lastensuojeluilmoitus
* Lastensuojelun avo- sijais- ja jälkihuolto
* Lastensuojelun laitoshoito
* Perhehoidon tukiyksikkö

← Palaa edelliseen valikkoon
* Vanhemmuuden tuen työkalupakki

← Palaa edelliseen valikkoon
* Mielenterveys- ja päihdepalvelut →
1. Palvelut /
2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut /

* Terveyskeskusten päihde- ja mielenterveyspalvelut →
1. Palvelut /
2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut /
3. Terveyskeskusten päihde- ja mielenterveyspalvelut /

* Mielenterveys- ja päihdetyö
* Päihdekuntoutus
* Selviämis- , katkaisu- ja vieroitushoito
* Terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste

← Palaa edelliseen valikkoon
* Mielenterveyspalvelut →
1. Palvelut /
2. Mielenterveys- ja päihdepalvelut /
3. Mielenterveyspalvelut /

* Lastenpsykiatrian palvelut
* Nuorisopsykiatrian palvelut
* Aikuispsykiatrian palvelut
* Psykiatrinen kuntoutus

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Pelastustoimen palvelut →
1. Palvelut /
2. Pelastustoimen palvelut /

* Asiointi →
1. Palvelut /
2. Pelastustoimen palvelut /
3. Asiointi /

* Päivystysnumerot
* Turvallisuusneuvonta
* Luvat, ilmoitukset, suunnitelmat

← Palaa edelliseen valikkoon
* Pelastusasemat
* Onnettomuuksien ehkäisy
* Pelastustoiminta
* Varautuminen, valmiussuunnittelu ja väestönsuojelu
* Ensihoitopalvelut
* Turvallisuuspalvelut →
1. Palvelut /
2. Pelastustoimen palvelut /
3. Turvallisuuspalvelut /

* Palotarkastus
* Turvallisuuskoulutus

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Terveys- ja sairaanhoitopalvelut →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /

* Lääkärin vastaanotto
* Hoitajan vastaanotto
* KYS Kuopion yliopistollinen sairaala
* Osastopalvelut
* Suun- ja hampaiden terveydenhuollon palvelut
* Laboratoriopalvelut
* Kuvantamiskeskus →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /
3. Kuvantamiskeskus /

* Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palvelut →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /
3. Kuvantamiskeskus /
4. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palvelut /

* Kliininen fysiologia
* Isotooppilääketiede

← Palaa edelliseen valikkoon
* Kliinisen neurofysiologian palvelut
* Patologian palvelut
* Röntgen
* PET Radiofarmasia

← Palaa edelliseen valikkoon
* Kuntoutuspalvelut →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /
3. Kuntoutuspalvelut /

* Aikuisten fysioterapiapalvelut
* Aikuisten toimintaterapiapalvelut
* Aikuisten puheterapiapalvelut
* Jalkaterapian palvelut

← Palaa edelliseen valikkoon
* Ravitsemusterapian palvelut
* Farmaseutin palvelut
* Apuvälinepalvelut
* Hoitotarvikejakelu
* Rokotuspalvelut →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /
3. Rokotuspalvelut /

* Influenssarokotukset
* Koronarokotukset

← Palaa edelliseen valikkoon
* Reseptin uusiminen
* Seulontatutkimukset
* Terveystarkastukset →
1. Palvelut /
2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut /
3. Terveystarkastukset /

* Ikäkausiin liittyvät terveystarkastukset
* Kutsuntatarkastukset
* Työttömien terveystarkastukset

← Palaa edelliseen valikkoon
* Saattohoito
* Tartuntataudit ja epidemiat
* Korona
* Työkyvyn tuki

← Palaa edelliseen valikkoon
* Työikäisten sosiaalipalvelut →
1. Palvelut /
2. Työikäisten sosiaalipalvelut /

* Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
* Kuntouttavat sosiaalipalvelut
* Erityisasumispalvelut
* Taloudellinen tukeminen
* Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Vammaispalvelut →
1. Palvelut /
2. Vammaispalvelut /

* Vammaispalvelukeskusten palvelut →
1. Palvelut /
2. Vammaispalvelut /
3. Vammaispalvelukeskusten palvelut /

* Vammaisten palveluohjaus ja sosiaalityö
* Vammaispalvelujen hakeminen
* Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunitelmat

← Palaa edelliseen valikkoon
* Henkilökohtainen apu
* Omaishoidon tuki vammaisille
* Vammaisten perhehoito →
1. Palvelut /
2. Vammaispalvelut /
3. Vammaisten perhehoito /

* Pitkäaikainen perhehoito
* Lyhytaikainen perhehoito
* Osavuorokautinen perhehoito

← Palaa edelliseen valikkoon
* Vammaisten asumispalvelut →
1. Palvelut /
2. Vammaispalvelut /
3. Vammaisten asumispalvelut /

* Asumispalvelut
* Ympärivuorokautinen palveluasuminen
* Yhteisöllinen asuminen
* Tuettu asuminen

← Palaa edelliseen valikkoon
* Vammaisten liikkumista tukevat palvelut
* Päivä- ja työtoiminta
* Kehitysvammaisten erityishuolto
* Muut palvelut →
1. Palvelut /
2. Vammaispalvelut /
3. Muut palvelut /

* Asunnon muutostyöt
* Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat laitteet ja välineet
* Sopeutumisvalmennus
* Kuntoutusohjaus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Vammaispalvelujen osaamiskeskuksen palvelut
* HOP-keskuksen palvelut

← Palaa edelliseen valikkoon
* Itsehoito →
1. Palvelut /
2. Itsehoito /

* Hyvinvointia edistävä liikkuminen
* Hyvinvointia edistävä ravitsemus
* Kaatumisen ehkäisy
* Kohti parempaa unta
* Mielenterveys on osa terveyttä
* Väkivallan tai kriisin kohdatessa
* Yksinäisyys

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista Ukrainasta saapuvalle

← Palaa edelliseen valikkoon
* Digipalvelut →
1. Digipalvelut /

* Hyvinvointialueen digipalvelut
* Digipalvelujen hakemisto
* Digipalvelujen ohjeita
* Etävastaanotot
* Chat-palvelut
* Sähköiset yhteydenottopyynnöt
* Suojattu sähköposti
* Omavointi-palvelu

← Palaa edelliseen valikkoon
* Asiakkaalle →
1. Asiakkaalle /

* Asiakasmaksut
* Asiakkaan ja potilaan oikeudet ja turvallisuus →
1. Asiakkaalle /
2. Asiakkaan ja potilaan oikeudet ja turvallisuus /

* Asiakas- ja potilasturvallisuus
* Asiakkaan ja potilaan oikeuksiin liittyvät lomakkeet
* Valinnanvapaus
* Hoitoonpääsy ja hoitotakuu
* Omavalvonta
* Potilasasiavastaava
* Sairaalapapit
* Sosiaaliasiavastaava
* Terveyssosiaalityö
* Hoitotahto
* Sote-valvonta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tietosuoja →
1. Asiakkaalle /
2. Tietosuoja /

* Informointi →
1. Asiakkaalle /
2. Tietosuoja /
3. Informointi /

* Terveydenhuollon potilaalle
* Sosiaalihuollon asiakkaalle
* Työnhakijalle
* Muut informoinnit

← Palaa edelliseen valikkoon
* Oikeudet
* Tietosuojavastaavan yhteystiedot

← Palaa edelliseen valikkoon
* Toisen puolesta asiointi
* Asiakasosallisuus →
1. Asiakkaalle /
2. Asiakasosallisuus /

* Asiakaspalaute
* Kokemusosaaja
* OLKA-toiminta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Palveluseteli asiakkaalle
* Kelan tuet ja etuudet
* Biopankki

← Palaa edelliseen valikkoon
* Ammattilaiselle →
1. Ammattilaiselle /

* Kehittämisen keskukset ja yksiköt →
1. Ammattilaiselle /
2. Kehittämisen keskukset ja yksiköt /

* Haavakeskus
* Harvinaissairausyksikkö
* Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö
* Itäinen syöpäkeskus
* Itä-Suomen Biopankki
* Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus
* KYS Syövänhoitokeskus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Koulutukset
* Liity ammattilaisten tiimiin
* Ohjeita ammattilaisille
* Palveluntuottajille
* Tieteellinen kirjasto
* Tutkimus ja opetus →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /

* Tutkimus →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /
3. Tutkimus /

* Tutkijalle →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /
3. Tutkimus /
4. Tutkijalle /

* Tiedepalvelukeskus
* Tutkimusrahoitus →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /
3. Tutkimus /
4. Tutkijalle /
5. Tutkimusrahoitus /

* Toimeksiantotutkimukset
* Julkinen rahoitus
* Valtion tutkimusrahoitus

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tutkimuslupa
* Muut tutkimukseen liittyvät luvat
* Tutkimuksen rekisteröinti
* Keksinnöt ja patentit

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tutkittavalle
* Tutkimussäätiö
* Alueellinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /
3. Tutkimus /
4. Alueellinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta /

* Toimitettavat asiakirjat
* Usein kysytyt kysymykset

← Palaa edelliseen valikkoon
* Itä-Suomen yhteistyöalueen yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen
tutkimustoimikunta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Opetus →
1. Ammattilaiselle /
2. Tutkimus ja opetus /
3. Opetus /

* Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan opiskelijat
* Ohjeet opiskelijoille
* Opinnäytetyöt
* TET-harjoittelu

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Ulkoisen ICT-toimijan käyttöoikeudet
* Ulkoisen SOTE-toimijan käyttöoikeudet
* Verkostot →
1. Ammattilaiselle /
2. Verkostot /

* Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto →
1. Ammattilaiselle /
2. Verkostot /
3. Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto /

* AKE-materiaalipankki
* FALL T.I.P.S.

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* HYTE - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
* Hoitoketjut
* Ammattilaisen sähköinen asiointi

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tietoa meistä →
1. Tietoa meistä /

* Mitä hyvinvointialueella tehdään
* Hallinto ja päätöksenteko →
1. Tietoa meistä /
2. Hallinto ja päätöksenteko /

* Organisaatio ja päätöksenteko
* Aluevaltuusto
* Aluehallitus
* Lautakunnat ja jaostot →
1. Tietoa meistä /
2. Hallinto ja päätöksenteko /
3. Lautakunnat ja jaostot /

* Lautakunnan ja jaoston tehtävät

← Palaa edelliseen valikkoon
* Tarkastuslautakunta →
1. Tietoa meistä /
2. Hallinto ja päätöksenteko /
3. Tarkastuslautakunta /

* Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Kokousaikataulut
* Esityslistat ja pöytäkirjat
* Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet
* Vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet
* Asiakirjajulkisuuskuvaus
* Sidonnaisuudet
* Säännöt ja ohjeet
* Viranhaltijapäätökset, kuulutukset ja hallinto-oikeuden päätökset
* Luottamushenkilöiden palkkiot

← Palaa edelliseen valikkoon
* Strategia ja suunnitelmat →
1. Tietoa meistä /
2. Strategia ja suunnitelmat /

* Palvelujärjestelmän uudistus →
1. Tietoa meistä /
2. Strategia ja suunnitelmat /
3. Palvelujärjestelmän uudistus /

* Kysymyksiä ja vastauksia palvelujärjestelmän uudistuksesta
* Asukastilaisuuksien tallenteet

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Hankinnat
* Hankkeet ja projektit →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /

* Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) /

* IPS – Sijoita ja valmenna →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) /
4. IPS – Sijoita ja valmenna /

* IPS - Työnhakijalle
* IPS - Työnantajalle

← Palaa edelliseen valikkoon
* Nepsy-tiimi
* PALVA tutkimushanke

← Palaa edelliseen valikkoon
* Living lab
* OT-hanke
* Pohjois-Savon UNA-hanke
* POSOTE20 →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. POSOTE20 /

* Projektit

← Palaa edelliseen valikkoon
* Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke /

* Lapset →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke /
4. Lapset /

* Lasten psykososiaaliset menetelmät

← Palaa edelliseen valikkoon
* Nuoret →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke /
4. Nuoret /

* Nuorten psykososiaaliset menetelmät

← Palaa edelliseen valikkoon
* Aikuiset →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke /
4. Aikuiset /

* Aikuisten psykososiaaliset menetelmät

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Rakennushankkeet →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Rakennushankkeet /

* KYS Uusi Sydän →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Rakennushankkeet /
4. KYS Uusi Sydän /

* Hanke-esittely
* Rakentaminen
* Yhteistyössä
* Yhteystiedot
* Kuvapankki

← Palaa edelliseen valikkoon
* KYS Lainesairaala →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Rakennushankkeet /
4. KYS Lainesairaala /

* Hanke-esittely
* Inhimillisesti parasta palvelua
* Toiminnallinen suunnittelu →
1. Tietoa meistä /
2. Hankkeet ja projektit /
3. Rakennushankkeet /
4. KYS Lainesairaala /
5. Toiminnallinen suunnittelu /

* Toimiva työympäristö
* Terapeuttinen hoitoympäristö
* Hyvinvointia taiteesta

← Palaa edelliseen valikkoon
* Rakentaminen
* Yhteystiedot

← Palaa edelliseen valikkoon

← Palaa edelliseen valikkoon
* Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä
* Hankevoimala
* Kuopio Health Ekosysteemihanke

← Palaa edelliseen valikkoon
* Avustukset ja toiminnallinen yhteistyö yleishyödylliselle toiminnalle →
1. Tietoa meistä /
2. Avustukset ja toiminnallinen yhteistyö yleishyödylliselle toiminnalle
/

* Avustuslajit ja avustushaku
* Myönnetyt avustukset
* Toiminnallinen yhteistyö

← Palaa edelliseen valikkoon
* Laskutus
* Materiaalipankki →
1. Tietoa meistä /
2. Materiaalipankki /

* Suunnitelmat ja hinnastot

← Palaa edelliseen valikkoon
* Medialle
* Kumppanit ja liikelaitokset
* Yhteystiedot →
1. Tietoa meistä /
2. Yhteystiedot /

* Poikkeusaukioloajat
* Toimipaikkojen osoitteet →
1. Tietoa meistä /
2. Yhteystiedot /
3. Toimipaikkojen osoitteet /

* Pysäköintiohjeet

← Palaa edelliseen valikkoon
* Johtoryhmän yhteystiedot
* Viestinnän yhteystiedot
* Kirjaamo
* Palvelupaikat

← Palaa edelliseen valikkoon
* Toisiolain mukaiset neuvontapalvelut
* Tietoa verkkosivuistamme →
1. Tietoa meistä /
2. Tietoa verkkosivuistamme /

* Saavutettavuusseloste
* Sivukartta
* Tietosuojaseloste

← Palaa edelliseen valikkoon
* Uutiskirjeet

← Palaa edelliseen valikkoon
* Töihin meille →
1. Töihin meille /

* Tutustu meihin
* Avoimet työpaikat
* Tutustu toimialoihin
* Tervetuloa töihin Pohjois-Savon hyvinvointialueelle
* Uratarinat →
1. Töihin meille /
2. Uratarinat /

* Työsuojeluvaltuutetun Sirpa Rönkön yksikään työpäivä ei ole samanlainen
* Tieto- ja laitehallinnon palvelukoordinaattori Inka nauttii
innovatiivisesta työyhteisöstä
* Kotihoidon asiakkaat ovat kiitollisia, kun saavat hoidon kotiin
* Päiväni avovastaanottotyössä ovat hyvin vaihtelevia
* Vaihtelevaa työtä perheiden parissa
* Kesätöissä: Liisa Vuori
* Kesätöissä: Sairaanhoitaja Emma Vellonen
* Kesätöissä: Nea Rissanen
* Kesätöissä: Inkeri Alho
* Kesätöissä: Milja Heikkinen
* Uratarina Filippiiniläiset Manuel ja Brian ovat viihtyneet Savossa
sairaanhoitajina
* Heba ja Ahmed pitävät Savon lupsakkaasta tunnelmasta
* Ninasta tuli ikäkeskuksen gerontologinen sosiaalityöntekijä
* Mervi Tiikkainen työskentelee sairaanhoitajana Iisalmessa
kotisairaalassa
* Uratarina Elämän laatua ja erilaisia töitä Carina ja Ollipekka
* Tieni lääkintävahtimestarista filosofian tohtoriksi
* Uratarina: lähihoitajasta vastaavaksi ohjaajaksi Iisalmen Lastenkoti
Taskukelloon
* Lähihoitajasta on moneksi -Sanna Vepsäläisen tie palvelusihteeriksi

← Palaa edelliseen valikkoon
* Kesätyöt

← Palaa edelliseen valikkoon

NAVIGOINTIVALIKKO

* Ajankohtaista
* Tapahtumat
* Palvelupaikkahakemisto
* KYS

NAVIGOINTIVALIKKO

* Etusivu
* Ajankohtaiset ja uutisarkisto

* Tapahtumat

* Blogi

* Podcastit

* Palvelut
* Kiireellinen hoito ja päivystys
* Sosiaali- ja kriisipäivystys
* Turvakoti

* KYS erikoissairaanhoidon palvelut
* Anestesia-, leikkaustoiminta- ja tehohoidon palvelut
* Erikoissairaanhoidon kuntoutuspalvelut
* Foniatrian palvelut
* Ihotautien ja allergologian palvelut
* Keuhkosairauksien palvelut
* Kirurgian palvelut
* Korva-, nenä- ja kurkkutautien palvelut
* KYS Ajopoli
* Lastentautien palvelut
* Naistenkeskus
* Neurokeskus
* Perinnöllisyyslääketieteen palvelut
* Silmätautien palvelut
* Sisätautien palvelut
* Suu- ja leukasairauksien palvelut
* Syöpätautien ja sädehoidon palvelut
* Sydän- ja verisuonisairaudet

* Ikääntyneiden palvelut
* Ikäkeskuksen neuvonta
* Palvelut kotona asumisen tueksi
* Ikääntyneiden omaishoidon tuki
* Ikääntyneiden perhehoito
* Ikääntyneiden asumispalvelut
* Muistihoitajan vastaanotto

* Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
* Sähköinen perhekeskus
* Lapsiperheiden yleinen neuvonta
* Neuvolapalvelut
* Koululaisten ja opiskelijoiden palvelut
* Lasten ja nuorten kuntoutuspalvelut
* Lapsiperheiden palvelut
* Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut
* Perheoikeudelliset palvelut
* Lastensuojelu
* Vanhemmuuden tuen työkalupakki

* Mielenterveys- ja päihdepalvelut
* Terveyskeskusten päihde- ja mielenterveyspalvelut
* Mielenterveyspalvelut

* Pelastustoimen palvelut
* Asiointi
* Pelastusasemat
* Onnettomuuksien ehkäisy
* Pelastustoiminta
* Varautuminen, valmiussuunnittelu ja väestönsuojelu
* Ensihoitopalvelut
* Turvallisuuspalvelut

* Terveys- ja sairaanhoitopalvelut
* Lääkärin vastaanotto
* Hoitajan vastaanotto
* KYS Kuopion yliopistollinen sairaala
* Osastopalvelut
* Suun- ja hampaiden terveydenhuollon palvelut
* Laboratoriopalvelut
* Kuvantamiskeskus
* Kuntoutuspalvelut
* Ravitsemusterapian palvelut
* Farmaseutin palvelut
* Apuvälinepalvelut
* Hoitotarvikejakelu
* Rokotuspalvelut
* Reseptin uusiminen
* Seulontatutkimukset
* Terveystarkastukset
* Saattohoito
* Tartuntataudit ja epidemiat
* Korona
* Työkyvyn tuki

* Työikäisten sosiaalipalvelut
* Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
* Kuntouttavat sosiaalipalvelut
* Erityisasumispalvelut
* Taloudellinen tukeminen
* Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus

* Vammaispalvelut
* Vammaispalvelukeskusten palvelut
* Henkilökohtainen apu
* Omaishoidon tuki vammaisille
* Vammaisten perhehoito
* Vammaisten asumispalvelut
* Vammaisten liikkumista tukevat palvelut
* Päivä- ja työtoiminta
* Kehitysvammaisten erityishuolto
* Muut palvelut
* Vammaispalvelujen osaamiskeskuksen palvelut
* HOP-keskuksen palvelut

* Itsehoito
* Hyvinvointia edistävä liikkuminen
* Hyvinvointia edistävä ravitsemus
* Kaatumisen ehkäisy
* Kohti parempaa unta
* Mielenterveys on osa terveyttä
* Väkivallan tai kriisin kohdatessa
* Yksinäisyys

* Tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista Ukrainasta saapuvalle

* Digipalvelut
* Hyvinvointialueen digipalvelut

* Digipalvelujen hakemisto

* Digipalvelujen ohjeita

* Etävastaanotot

* Chat-palvelut

* Sähköiset yhteydenottopyynnöt

* Suojattu sähköposti

* Omavointi-palvelu

* Asiakkaalle
* Asiakasmaksut

* Asiakkaan ja potilaan oikeudet ja turvallisuus
* Asiakas- ja potilasturvallisuus
* Asiakkaan ja potilaan oikeuksiin liittyvät lomakkeet
* Valinnanvapaus
* Hoitoonpääsy ja hoitotakuu
* Omavalvonta
* Potilasasiavastaava
* Sairaalapapit
* Sosiaaliasiavastaava
* Terveyssosiaalityö
* Hoitotahto
* Sote-valvonta

* Tietosuoja
* Informointi
* Oikeudet
* Tietosuojavastaavan yhteystiedot

* Toisen puolesta asiointi

* Asiakasosallisuus
* Asiakaspalaute
* Kokemusosaaja
* OLKA-toiminta

* Palveluseteli asiakkaalle

* Kelan tuet ja etuudet

* Biopankki

* Ammattilaiselle
* Kehittämisen keskukset ja yksiköt
* Haavakeskus
* Harvinaissairausyksikkö
* Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö
* Itäinen syöpäkeskus
* Itä-Suomen Biopankki
* Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskus
* KYS Syövänhoitokeskus

* Koulutukset

* Liity ammattilaisten tiimiin

* Ohjeita ammattilaisille

* Palveluntuottajille

* Tieteellinen kirjasto

* Tutkimus ja opetus
* Tutkimus
* Opetus

* Ulkoisen ICT-toimijan käyttöoikeudet

* Ulkoisen SOTE-toimijan käyttöoikeudet

* Verkostot
* Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto

* HYTE - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

* Hoitoketjut

* Ammattilaisen sähköinen asiointi

* Tietoa meistä
* Mitä hyvinvointialueella tehdään

* Hallinto ja päätöksenteko
* Organisaatio ja päätöksenteko
* Aluevaltuusto
* Aluehallitus
* Lautakunnat ja jaostot
* Tarkastuslautakunta
* Kokousaikataulut
* Esityslistat ja pöytäkirjat
* Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet
* Vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet
* Asiakirjajulkisuuskuvaus
* Sidonnaisuudet
* Säännöt ja ohjeet
* Viranhaltijapäätökset, kuulutukset ja hallinto-oikeuden päätökset
* Luottamushenkilöiden palkkiot

* Strategia ja suunnitelmat
* Palvelujärjestelmän uudistus

* Hankinnat

* Hankkeet ja projektit
* Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP)
* Living lab
* OT-hanke
* Pohjois-Savon UNA-hanke
* POSOTE20
* Psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanke
* Rakennushankkeet
* Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä
* Hankevoimala
* Kuopio Health Ekosysteemihanke

* Avustukset ja toiminnallinen yhteistyö yleishyödylliselle toiminnalle
* Avustuslajit ja avustushaku
* Myönnetyt avustukset
* Toiminnallinen yhteistyö

* Laskutus

* Materiaalipankki
* Suunnitelmat ja hinnastot

* Medialle

* Kumppanit ja liikelaitokset

* Yhteystiedot
* Poikkeusaukioloajat
* Toimipaikkojen osoitteet
* Johtoryhmän yhteystiedot
* Viestinnän yhteystiedot
* Kirjaamo
* Palvelupaikat

* Toisiolain mukaiset neuvontapalvelut

* Tietoa verkkosivuistamme
* Saavutettavuusseloste
* Sivukartta
* Tietosuojaseloste

* Uutiskirjeet

* Töihin meille
* Tutustu meihin

* Avoimet työpaikat

* Tutustu toimialoihin

* Tervetuloa töihin Pohjois-Savon hyvinvointialueelle

* Uratarinat
* Työsuojeluvaltuutetun Sirpa Rönkön yksikään työpäivä ei ole samanlainen
* Tieto- ja laitehallinnon palvelukoordinaattori Inka nauttii
innovatiivisesta työyhteisöstä
* Kotihoidon asiakkaat ovat kiitollisia, kun saavat hoidon kotiin
* Päiväni avovastaanottotyössä ovat hyvin vaihtelevia
* Vaihtelevaa työtä perheiden parissa
* Kesätöissä: Liisa Vuori
* Kesätöissä: Sairaanhoitaja Emma Vellonen
* Kesätöissä: Nea Rissanen
* Kesätöissä: Inkeri Alho
* Kesätöissä: Milja Heikkinen
* Uratarina Filippiiniläiset Manuel ja Brian ovat viihtyneet Savossa
sairaanhoitajina
* Heba ja Ahmed pitävät Savon lupsakkaasta tunnelmasta
* Ninasta tuli ikäkeskuksen gerontologinen sosiaalityöntekijä
* Mervi Tiikkainen työskentelee sairaanhoitajana Iisalmessa
kotisairaalassa
* Uratarina Elämän laatua ja erilaisia töitä Carina ja Ollipekka
* Tieni lääkintävahtimestarista filosofian tohtoriksi
* Uratarina: lähihoitajasta vastaavaksi ohjaajaksi Iisalmen Lastenkoti
Taskukelloon
* Lähihoitajasta on moneksi -Sanna Vepsäläisen tie palvelusihteeriksi

* Kesätyöt

ETUSIVUN BANNER - KUINKA VOIMME AUTTAA?

KUINKA VOIMME AUTTAA?

* Kiireellinen hoito ja päivystykset Tästä linkistä pääset Kiireellinen apu ja
päivystykset -sivulle
* Lääkärin vastaanotto Miten pääsen lääkäriin, lääkärin vastaanotto
* Asioi sähköisesti Tutustu hyvinvointialueen digipalveluihin
* Avoimet työpaikat Katso kaikki avoimet työpaikat!
* Yhteystiedot Katso hyvinvointialueen yhteystiedot.

ETSITKÖ NÄITÄ

ETSITKÖ NÄITÄ?

ETUSIVUN OIKOPOLKU - ETSITKÖ NÄITÄ?

Poikkeusaukioloajat Pyydä apua lapsiperheelle Rokotuspalvelut
Lastensuojeluilmoitus Ikäkeskuksen palvelut KYS Kuopion yliopistollinen sairaala
Kuvantamispalvelut Laboratoriopalvelut Apuvälinepalvelut Asiakasmaksut
Lapsiperheiden yleinen neuvonta Toisen puolesta asiointi

ETUSIVUN WEBSISÄLTÖ - PALVELUJA ERI ASIAKASRYHMILLE -OTSIKKO

PALVELUJA ERI ASIAKASRYHMILLE

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta.

ETUSIVUNOSTO SISÄLTÖ - PALVELUJA ERI ASIAKASRYHMILLE

KIIREELLINEN HOITO JA PÄIVYSTYKSET

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

TYÖIKÄISTEN SOSIAALIPALVELUT

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT

TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUT

KYS ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT

VAMMAISPALVELUT

PELASTUSTOIMEN PALVELUT

ITSEHOITO

SISÄLTÖJULKAISIJA

AJANKOHTAISTA

1. HOP-keskuksen kehittäminen on käynnistynyt
23.4.2024 Uutinen
HOP-keskuksen kehittäminen on käynnistynyt
23.4.2024 Uutinen
23.4.2024 Uutinen

HOP-KESKUKSEN KEHITTÄMINEN ON KÄYNNISTYNYT

Mikä on HOP-keskus?

Henkilökohtaisen avun, omais- ja perhehoidon keskuksen (HOP-keskuksen)
toiminta käynnistyi yhtä aikaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa
1.1.2023. HOP-keskus tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisen
avun sekä omais- ja perhehoidon palveluista asiakkaille ja hyvinvointialueen
työntekijöille. HOP-keskus vastaa omais- ja perhehoidon palkkioiden ja
vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkojen
maksatuksesta hyvinvointialueellamme. Sen tehtäviin kuuluu henkilökohtaisen
avun ja omais- ja perhehoidon palvelujen koordinointiin ja kehittämiseen
osallistuminen. HOP-keskuksessa työskentelee toimistosihteereitä,
palveluohjaajia ja palveluesihenkilö. HOP-keskuksella on pieni toimistotila
Kuopiossa, mutta keskuksen työntekijät työskentelevät ympäri Pohjois-Savoa
verkostomaisesti.

Mitä kehitetään?

HOP-keskus on vielä nuori, kehittyvä yksikkö, jossa toimintaa on tarve
tarkastella ja kehittää yhteistyössä niin asiakkaiden kuin
sote-ammattilaistenkin kanssa. HOP-keskuksen toiminta on kiinteästi
yhteydessä eri toimialoihin: erityisesti perhe- ja vammaispalveluihin sekä
ikääntyneiden palveluihin. Tavoitteenamme on, että voimme yhdessä tuottaa
yhdenvertaiset ja hyvin koordinoidut palvelut henkilökohtaisen avun, omais-
ja perhehoidon asiakkaille. Jotta pääsemme tähän tavoitteeseen, meidän
täytyy luoda eri palvelukokonaisuuksille selkeät rakenteet ja selkeyttää:

* millainen on HOP-keskuksen ydin ja tehtävät,
* miten toteutamme asiakkaille jouhevat palvelut,
* kuinka kehitämme ja parannamme erityisesti omais- ja perhehoidon
palveluita hyvinvointialueellamme.

Nämä asiat vaativat yhteistä pohdintaa, keskustelua, neuvottelua ja
sopimista eri toimijoiden kesken. Valmiita vastauksia ei ole olemassa, vaan
meidän täytyy nyt kääriä hihat ja alkaa rakentamaan Pohjois-Savon omaa
HOP-keskusta yhdessä, ja juuri meidän asukkaitamme parhaiten palvelevaksi
kokonaisuudeksi.

Jäikö jotain kysyttävää?

Voit olla yhteydessä projektipäällikkö Katja Myllyseen
katja.myllynen@pshyvinvointialue.fi

2. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön
22.4.2024 Uutinen
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön
22.4.2024 Uutinen
22.4.2024 Uutinen

ALUEHALLITUS ESITTÄÄ ALUEVALTUUSTOLLE MUUTOKSIA HALLINTOSÄÄNTÖÖN

Kokouksessaan 22.4.2024 aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle
muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia
mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen
myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin
hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin
tehtävien päällekkäisyyksiä.

Lisätietoa yhteistoimintamenettelyn päättymisestä aluehallituksen
päätöstiedotteessa 27.3.2024.

Ehdotettujen hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää
aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen
palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan,
että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason
strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön
toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä. Muutoksista hallintosääntöön päättää
aluevaltuusto.

Kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman
tammi-maaliskuulta 2024. Alkuvuoden alijäämä oli 8.481.131 €. Aluehallitus
hyväksyi myös useita eropyyntöjä aluehallituksen varajäsenyydestä. Syynä
eropyynnöille oli esteellisyys päätöksenteossa.
Lisätietoa aluehallituksen esteellisyyteen liittyvistä linjauksista
aluehallituksen päätöstiedotteessa 9.4.2024.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa
verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen
jälkeen.

3. Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa
valmistaudutaan huolella
19.4.2024 Uutinen
Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa
valmistaudutaan huolella
19.4.2024 Uutinen
19.4.2024 Uutinen

IISALMEN JA VARKAUDEN YÖPÄIVYSTYSTEN SULKEMISEEN VUODEN 2025 LOPUSSA
VALMISTAUDUTAAN HUOLELLA

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon
yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään
31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella
toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS).

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja
Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa. Nyt käynnistyy
yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja
erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita.

Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa
on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta
kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle.

ILTAKIIREVASTAANOTOT IISALMESSA JA VARKAUDESSA YKSI TAPA VÄHENTÄÄ KYSIN
YÖPÄIVYSTYKSEN KUORMITUSTA

Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi
tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta
KYSin yöpäivystyksessä.

”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä
päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos
rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja
Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön
aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja.

”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa
tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme
toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla
yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on
hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta
työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen.

VUODEOSASTOJEN PÄIVYSTÄVÄT LÄÄKÄRIT YÖAIKAAN KOTISAIRAALAN, KOTIHOIDON,
PALVELUTALOJEN JA ENSIHOIDON TUKENA

Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa
olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Tästäkin syystä on tärkeää turvata
Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat.
Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat
voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan
mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä
lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä
yöaikaan.

4. Kun uusi asiakastietojärjestelmä Saga on käytössä, hyvinvointialueen
sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa
19.4.2024 Uutinen
Kun uusi asiakastietojärjestelmä Saga on käytössä, hyvinvointialueen
sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa
19.4.2024 Uutinen
19.4.2024 Uutinen

KUN UUSI ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄ SAGA ON KÄYTÖSSÄ, HYVINVOINTIALUEEN
SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKASTIEDOT ALKAVAT NÄKYÄ OMAKANNASSA

Hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijöillä on edessä iso rupeama, kun
alueellinen asiakastietojärjestelmä Saga otetaan käyttöön.

Edessä on koulutusta ja uuden opettelua, samaan aikaan kun hyvinvointialueen
aloitus on vaatinut joustoa ja venymistä ammattilaisilta ja vaatii sitä
edelleen.

Sagan käyttöönoton projektipäällikkö Anne-Leena Pellikka ymmärtää hyvin,
että käsissä on haastava urakka, joka saattaa herättää osassa työntekijöistä
turnausväsymystä.

- Toivottavasti työntekijät suhtautuvat kuitenkin muutokseen myönteisesti,
minusta se on mahdollisuus. Yksi yhtenäinen ohjelma auttaa yhtenäistämään
tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä.

TYÖN TEKEMISEN TAPA MUUTTUU

Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan
käyttöönotto mahdollistaa, että meidän hyvinvointialueemme
sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä
asiakkaille OmaKannassa.

Asiakirjojen tallentaminen Kantaan edellyttää, että asiakirjat ovat
kansallisten määritysten mukaisia ja rakenteisessa muodossa. Työntekijöiden
pitää siis perehtyä tänä vuonna sosiaalihuollon rakenteiseen kirjaamiseen.

Rakenteisessa kirjaamisessa on paljon etuja. Se edistää asiakkaan saaman
palvelun tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta. Ammattilaisille asiakirjat ovat
keskeinen työväline. Organisaatio puolestaan saa yhdenmukaista ja
vertailukelpoista tietoa toiminnan johtamisen ja arvioinnin tueksi. Osa
tämänhetkisistä järjestelmistämme käyttää jo kansallisia rakenteita, joten
asia on tuttu, mutta monelle sosiaalihuollossa työskentelevälle kyse on
uudesta asiasta.

Saga ja asiakastietojen rakenteinen kirjaaminen ovat ikään kuin kehikko,
joka muokkaa työn tekemisen tapaa kentällä. Laajempi tavoite muutoksen
taustalla on yhtenäistää sosiaalihuollon eri palveluiden toimintatavat eri
puolilla hyvinvointialuetta.

- Peilaamme käyttöönottoprojektissa nykyisiä työntekemisen tapoja suhteessa
asiakkuusprosessien kulkemiseen Sagassa ja otamme toiminnan yhtenäistämisen
huomioon Sagan loppukäyttäjien koulutuksissa. Palveluiden omat asiantuntijat
ovat tiiviisti mukana koulutusten suunnittelussa ja toimintamallityössä,
projektikoordinaattori Tilda Heikkinen kuvaa.

TEKNIIKKA PALVELEE TEKIJÄÄ

Pellikka korostaa, että tekniikan tulisi palvella ja mahdollistaa hyvää
arjen työtä ja samalla noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.

- Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat vaikuttaneet ja osallistuneet
tietojärjestelmän määrittelyn tarpeisiin, jotta kokonaisuudesta tulisi
varmasti mahdollisimman toimiva.

- Tavoitteena on, että yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä tukisi
yhtenäistä ja helppolukuista kirjaamista sekä tietojen löytämistä. Asiakkaan
kokonaistilanteen hahmottaisi silloin nopeammin ja eri alueilla liikkuvien
työntekijöiden ei tarvitsisi osata käyttää useita eri
asiakastietojärjestelmiä.

Työntekijät ottavat Sagan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella
kahdessa osassa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Käyttöönoton aikatauluun
vaikuttaa ennen kaikkea asiakastietolaki. Piakkoin eduskunnan käsittelyyn on
tulossa hallituksen ehdottamat lakimuutokset, joissa sosiaalihuollon
Kanta-palveluun liittymisen määräaikoihin ehdotetaan uusia, pidempiä
siirtymäaikoja.

Lue lisää aiheesta Kelan OmaKanta-sivuilta.

5. Nilsiän terveysasemalla henkilöstövajetta – kiireellisiä vastaanottoaikoja
ohjataan lähikuntiin
18.4.2024 Uutinen
Nilsiän terveysasemalla henkilöstövajetta – kiireellisiä vastaanottoaikoja
ohjataan lähikuntiin
18.4.2024 Uutinen
18.4.2024 Uutinen

NILSIÄN TERVEYSASEMALLA HENKILÖSTÖVAJETTA – KIIREELLISIÄ VASTAANOTTOAIKOJA
OHJATAAN LÄHIKUNTIIN

Nilsiän terveysaseman vastaanotoilla on tällä hetkellä henkilöstövajetta
niin lääkäreiden kuin hoitajienkin osalta. Tämän vuoksi Nilsiän kiireellisiä
vastaanottoaikoja joudutaan ohjaamaan Siilinjärven ja Lapinlahden
terveysasemille. Kiireettömiä vastaanottoaikoja on saatavilla rajoitetusti.

Toimi näin:

* Kiireellisissä asioissa soita Nilsiän terveysasemalle aukioloaikoina p.
017482676, jossa tapahtuu hoidon tarpeen arvio ja asiakkaiden ohjaus
oikeaan hoitopaikkaan.
* Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee
soittaa ennen lähtöä päivystykseen.
* Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112.

Hyvinvointialueella pyritään palveluiden saatavuuden parantamiseen, mutta
haastava tilanne voi jatkua toistaiseksi.

Nilsiän terveysaseman henkilökunta toivoo asiakkailta ymmärrystä
henkilökuntaa kohtaan haastavasta tilanteesta huolimatta.

Yhteystietoja:

* Hoitajan vastaanotto
* Lääkärin vastaanotto

Näytä kaikki ajankohtaiset

SISÄLTÖJULKAISIJA

TAPAHTUMAT

1. Harvinaissairauden monet kasvot -webinaari
24.4.2024 Tapahtuma
Harvinaissairauden monet kasvot -webinaari
24.4.2024 Tapahtuma
24.4.2024 Tapahtuma

HARVINAISSAIRAUDEN MONET KASVOT -WEBINAARI

Kutsu webinaariin harvinaissairaita työssään kohtaaville ja potilaille sekä
heidän läheisilleen

Harvinaisen sairauden diagnosointi on usein hidasta ja sairauden vaikutukset
harvinaissairaan ja hänen läheistensä arkeen merkittäviä.

Yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköt ja Harvinaiset-verkosto
järjestävät webinaarin harvinaissairauksien tunnistamisen tärkeydestä
keskiviikkona 24.4.2024 klo 15.30–16.45.

Tapahtuma toteutetaan etäyhteydellä ja siihen osallistuminen on maksutonta.

Osallistu tästä linkistä: Harvinaiset-verkosto – Harvinaissairauden monet
kasvot -webinaari – Ke 24.4.2024 15:30

Webinaarisarjaan tulee jatkoa syksyllä.

Harvinaissairauksien yksiköt
Turun yliopistollinen keskussairaala
Tampereen yliopistollinen sairaala
Kuopion yliopistollinen sairaala
Oulun yliopistollinen sairaala
Helsingin yliopistollinen keskussairaala
Harvinaiset-verkosto

2. Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat
24.4.2024 Tapahtuma
Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat
24.4.2024 Tapahtuma
24.4.2024 Tapahtuma

YHDESSÄ VANHEMMUUDEN TUEKSI -VERKKOVANHEMPAINILLAT

Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri
teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille
nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä-
ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina
keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15.

* 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
* 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
* 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
* 24.4. Nuoret ja päihteet
* 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
* 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
* 25.9. Nuoret ja väkivalta
* 30.10. Nuoret ja some
* 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

* Liity verkkovanhempainiltaan tästä linkistä

Yhteistyössä:
Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon
hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Keski-Suomen
hyvinvointialue.

3. Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024
29.4.2024 Tapahtuma
Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024
29.4.2024 Tapahtuma
29.4.2024 Tapahtuma

NEUVOLAN ETÄPERHEVALMENNUKSET KEVÄÄLLÄ 2024

Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista
synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja
perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen
mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin
sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit
osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä
raskausviikoistasi riippumatta.

Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista.
Tilaisuuksia ei tallenneta.

Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä.
Lisätietoa saat neuvolasta.

Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

VUODEN 2024 ENSIMMÄINEN ETÄPERHEVALMENNUS

1. Maanantai 22.1.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa
ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
2. Keskiviikko 31.1.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä
palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
3. Keskiviikko 7.2.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja
seksuaalisuus liity tapaamiseen
4. Maanantai 12.2.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin
säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
5. Maanantai 19.2.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity
tapaamiseen

VUODEN 2024 TOINEN ETÄPERHEVALMENNUS

Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

1. Maanantai 29.4.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa
ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
2. Keskiviikko 8.5.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä
palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
3. Keskiviikko 15.5.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja
seksuaalisuus, liity tapamiseen
4. Maanantai 20.5.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin
säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
5. Maanantai 27.5.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen

ENSIMMÄISTÄ KERTAA TEAMSISSA?

Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos
käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa
siihen tutustumiseen.

Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft
Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta
tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä .

Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten
sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta
(iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

4. Harvinaiset -verkoston keskusteluilta
6.5.2024 Tapahtuma
Harvinaiset -verkoston keskusteluilta
6.5.2024 Tapahtuma
6.5.2024 Tapahtuma

HARVINAISET -VERKOSTON KESKUSTELUILTA

Harvinaiset-verkosto järjestää ma 6.5. klo 17-18.30 keskusteluillan
harvinaissairaille ja heidän läheisilleen Kuopion pääkirjaston
kokoussalissa (Maaherrankatu 12, Kuopio).

Tule keskustelemaan kanssamme ja kertomaan, miten harvinaissairaan asiat
sujuvat teidän alueellanne! Saat samalla tietoa harvinaiskentän
ajankohtaisista aiheista. Tapahtuma on maksuton. Ilmoittautumista ei
tarvita. Kahvitarjoilu.

Lisätietoa tapahtumasta voi tiedustella osoitteella
harvinaiset@harvinaiset.fi.

Erikoissairaanhoidon harvinaissairausyksiköt (KYS, TAYS, TYKS, OYS, HUS)
ovat osa valtakunnallista harvinaissairauksien verkostoa ja ne tekevät työtä
Harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman 2024-2028 tavoitteiden eteen.

Uusi kansallinen ohjelma asettaa tavoitteet harvinaisten osallisuutta
lisäävälle ja vertaisuutta tukevalle toiminnalle, tiedon jakamiselle eri
toimijoiden kesken, tärkeinä sidosryhminä mm. kolmannen sektorin toimijat ja
potilasjärjestöt. Harvinaissairausyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Harson
ja Harvinaisverkoston kanssa järjestämällä koulutuksia ja osallistumalla
koulutuksiin esimerkiksi luennoitsijoina.

5. Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja
30.5.
6.5.2024 Tapahtuma
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja
30.5.
6.5.2024 Tapahtuma
6.5.2024 Tapahtuma

HYVINVOINTIALUEEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT -WEBINAARIT 6.5. JA
30.5.

Kutsumme teidät mukaan kuulemaan järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä
-webinaareihin!

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja
30.5.

Järjestöjen sote-muutostuki toteuttaa webinaareja, joissa tuodaan esille
alueiden hyviä käytäntöjä.
6.5.2024 Klo 14.-14.45 webinaarissa kuullaan kaksi esimerkkiä hyvistä
käytännöistä.
Ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kuulemme Keski-Suomen hyvinvointialueen
järjestöyhteis-työasiakirjasta, josta kertoo
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen.

Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Pohjanmaan kumppanuuspöytämallista, josta
kertoo
järjestöasiantuntija Kirsi Ala-Jaakkola Satakunnan yhteisökeskuksesta.
Organisationssakkunnig Kirsi Ala-Jaakkola berättar om Österbottens
partnerskapsbordsarbete.

Ilmoittaudu webinaariin 3.5. mennessä mukaan tästä linkistä
Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

30.5.2024 klo 9.00–9.45 webinaarissa kuulemme ensimmäisenä hyvänä
käytäntönä
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen avustuskäytän¬nöistä ja yhteistyöstä
järjestöjen kanssa, josta kertoo Heini Maijanen, Järjestö- ja
kumppanuusasiantuntija Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnassa
järjestöedustajana toimimisesta, josta kertoo
kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
ry:stä.

Ilmoittaudu webinaariin 27.5. mennessä tästä linkistä
Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

Lisätietoja:
Osku Timonen

Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
Etelä-Savo I Pohjois-Savo I Pohjois-Karjala I Keski-Suomi
Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
Haapaniemenkatu 21
70100 KUOPIO
050 330 0286
osku.timonen@pssotu.fi

6. Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit 6.2. - 4.6.2024
7.5.2024 Tapahtuma
Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit 6.2. - 4.6.2024
7.5.2024 Tapahtuma
7.5.2024 Tapahtuma

POHJOIS-SAVON ALUEEN JÄRJESTÖJEN SOTE-AAMUKAHVIT 6.2. - 4.6.2024

Sote-aamukahvit järjestetään joka kuukauden toinen tiistaiaamu klo 9 - 10.

* 6.2.2024 HYTE- ja hyvinvointikertomus - alustaja Säde Rytkönen
* 12.3.2024 Lähellä.fi - alustaja Lilli Martikainen
* 9.4.2024 Nepsy-tiimi esittäytyy -alustaja Hanne Ålander
Järjestöyhteistyön ohje -alustaja Sirpa Kononen
* 7.5.2024 Lapsiperheiden yleinen neuvonta ja
omaperhe.fi verkkopalvelu -alustajat Anni Pekkarinen, Merja
Jumpponen ja Tiina Mikkonen-Reponen
* 4.6.2024 Työkyvyn tukeminen - alustaja Ninja Vepsäläinen

Tarkemmat tiedot ja linkit löytyvät PSHVA:n verkkosivulta
Yhteiset kisakatsomot : Varkaudessa Yhdistystalo Warikko, Kuopiossa
Tukipilari ja
IisalmessaYhdistystalo Vakka.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista aiheista rennosti yhdessä!

Kevään ohjelma (pdf)

Näytä kaikki tapahtumat

SISÄLTÖJULKAISIJA

BLOGIT

1. Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito
kohtaaminen
24.4.2024 Blogi
Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito
kohtaaminen
24.4.2024 Blogi
24.4.2024 Blogi

HYVINVOINTIALUEJOHTAJAN TET-KIERROS: PÄIVÄTOIMINNASSA VÄLITTYY IHMISTEN AITO
KOHTAAMINEN

Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden
päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan
ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen
saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä
odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan
kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea
ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä
omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat
lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään,
jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka
suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja
ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen
tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

MERKITYKSELLISIÄ KOHTAAMISIA

Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän
kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana
apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä
taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme
pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja
ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli
aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt.
Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen
näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen
opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita
ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja
kohdatuksi keskustelumme aikana.

Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme
kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja
Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi
kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten
kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa
ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta.
Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion
päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon.
Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua.
Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

HYVÄN MIELEN TOIMINTAA

Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli
kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä
sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä,
miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat
omissa lyönneissään ja vedoissaan.

Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä
juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset
muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä
saunoissa.

TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi
erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten
aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen.
Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja
Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

2. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen
tehtävämme
19.4.2024 Blogi
Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen
tehtävämme
19.4.2024 Blogi
19.4.2024 Blogi

VÄESTÖN HYVINVOINNIN JA KUNTIEN ELINVOIMAN TURVAAMINEN ON YHTEINEN
TEHTÄVÄMME

Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista
elinvoimakysymyksissä.

Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa.
Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800
ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000
pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen
toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin,
joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali-
ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali-
ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa
valtiolta rahoituksen.

Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden
elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne
perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan
liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen,
syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden
päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman
turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten,
järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle
riittää tehtävää.

Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden
ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja
kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa
ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen
ulkopuolella.

Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden
ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön
elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten
toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen,
koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä,
joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista
elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet
palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden
taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito-
ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja
vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään
varmistamaan tämä.

Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
Jussi Lampi, strategiajohtaja

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

3. Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?
17.4.2024 Blogi
Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?
17.4.2024 Blogi
17.4.2024 Blogi

ALUEHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA: KUKA SAA PÄÄTTÄÄ, KENET JÄÄVÄTÄÄN?

Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla
Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista.
Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta
hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain
yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama
ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja
hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten
puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu
kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa
yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi
johtaa päätöksen kumoutumiseen.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se
estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä
asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla
luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia
asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys
omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista
esteellisyyden.

Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee
vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa
ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi
vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla
vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää
toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse
jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä
korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä
erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että
hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei
ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella
erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden
vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa
hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda
mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden
järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät
saa kaatua muotovirheisiin.

Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen
järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia
periaatteita:

1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai
vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa
yhteisöjääviys koskee
alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen
puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen
läheisiä . Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat
esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua
kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on
puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja.
Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan,
kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi
suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja
pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna
Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa
euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan
kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien
tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan
käyttää seinien sijasta palveluihin.

Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman
hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti
kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa
hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä,
pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä,
elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa
riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle
kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne
Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

Riitta Raatikainen
aluehallituksen puheenjohtaja

4. Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja
karsiva
16.4.2024 Blogi
Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja
karsiva
16.4.2024 Blogi
16.4.2024 Blogi

ALUEVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: JULKISUUSKUVA HYVINVOINTIALUEISTA ON PALVELUJA
KARSIVA

Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia
palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on
saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu
lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa
terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan.

Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa.
Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty
tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä
nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion
auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat
kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta.

Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten
aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina
vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun
mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet
tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa.

Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään.
Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että
asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten
palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen
ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja
terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä.
Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä
on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset
näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien
palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi
palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion
mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus
eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota
ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana
tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä
tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja.

Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden
tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla. Julkisuudessa hyvinvointialueiden
toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden
valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta
palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että
valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli,
jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja
näkökohtia ja huolenilmauksia.

Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan
konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan.
Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan
tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa
ja miten se toteutetaan.

Hannu Tsupari
aluvaltuuston puheenjohtaja

5. Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja
koilliselta alueelta
15.4.2024 Blogi
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja
koilliselta alueelta
15.4.2024 Blogi
15.4.2024 Blogi

JALKAUTUVIEN PSYKIATRISTEN SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA LÄNTISELTÄ JA
KOILLISELTA ALUEELTA

OIKEAA PALVELUA, OIKEAAN AIKAAN, OIKEASSA PAIKASSA – KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA
POHJOIS-SAVOON (RRP) -HANKKEEN JALKAUTUVIEN PSYKIATRISTEN SAIRAANHOITAJIEN
KOKEMUKSIA LÄNTISELTÄ JA KOILLISELTA ALUEELTA

MISTÄ LÄHDETTIIN

Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmallimme pilotointi on alkanut
Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa keväällä 2022. Tuolloin ryhdyimme
vastaamaan jo tunnistettuihin tarpeisiin nuorten mielenterveyden hoidon
saatavuuden ja palveluun pääsyn kohentamiseksi sovittujen yläkoulujen
opiskeluhuollon työhön liittymällä. Tulevaisuuden sotekeskus -kaudella
tavattiin yhteensä 345 iältään
13–16-vuotiasta nuorta kaikkien hankkeen kuuden sairaanhoitajan voimin.
Nuoret ohjautuivat lievien tai keskivaikeiden oireiden vuoksi oppilaitoksen
jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan maksimissaan 12 käyntikertaa
sisältävälle hoitojaksolle.

Aikaa on kulunut ja eteenpäin on mennä posoteltu. Hankekausi vaihtui nyt
meneillään olevaksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon- eli
RRP-hankkeeksi. Aiemmin yläkoulupainotteisen työmme painopiste vaihtui
samalla toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi olemme liittyneet osaksi
alueellisia perhekeskuspalveluita eli meistä tuli “lanulaisia”. Kauden
aikana olemme jatkaneet jalkautuvan mielenterveyden perustason palvelun
pilotointia sovittuihin oppilaitoksiin huomioiden universaalien ja myös
meitä perustason toimijoita koskevien yhteisten mielenterveys- ja päihdetyön
sekä nepsy-haasteiden näkökulmat 16–29-vuotiaiden opiskelijoiden
keskuudessa.

Työmme hoidon tarpeen kartoituksen, konsultaatiokäytänteiden vahvistamisen
ja hoidon tarpeeseen vastaamisen parissa yhdessä opiskeluhuollon ja
alueellisten nuorten perustason tiimien kanssa jatkuu RRP-hankkeen muodossa
kesään 2025 saakka.

TYÖN YTIMESSÄ

Nuorten ja perheiden näkökulmasta jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan
työmalli saamiemme palautteiden perusteella on ollut vaikuttava. Jalkautuvan
työn merkitys on korostunut maaseutualueilla, joissa perustason
mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelua tarjoavaan
kivijalkatoimipisteeseen suuntautuva yhdensuuntainen matka voi helposti olla
useita kymmeniä kilometrejä. Julkisten liikenneyhteyksien varassa olevien
nuorten hoitoon pääsy olisi haastavaa, ellei jopa mahdotonta ja sitoisi
huomattavan suuren määrän aikaa niin huoltajalta kuin nuoreltakin. Hyvän
palautteen ydinasioita ovat kuitenkin olleet nopea palveluun pääsy ja
palveluun ohjautumisen sujuvuus.

Myös opiskeluhuollon toimijoiden palaute on ollut rohkaisevaa, sillä suuri
osa kyselyihin vastanneista on kokenut oman työmääränsä keventyneen
työmallimme pilotoinnin myötä. Keventymisen seurauksena opiskeluhuollon
resurssi on voinut suuntautua jälleen enenevissä määrin ennaltaehkäisevään
ja lakisääteiseenkin työhön. Sairaanhoitajan työpanos myös konsultatiivisena
toimijana on otettu hyvin vastaan ja todettu tarpeelliseksi. Tiiviin
yhteistyön ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus on osoittautunut
merkitykselliseksi niin nuoren, sairaanhoitajan kuin opiskeluhuollon
kannalta.

Mittaritiedon valossa työ näyttäytyy myös vaikuttavalta, sillä hoitojakson
jälkeen 13 % nuorista todettiin jatkohoitoa tarvitsevina ja erityistason
sairaanhoidon tutkimuksen ja hoidollisen palvelun piiriin ohjautui alle 5 %
nuorista. Tosin tuoreimmissa tiedoissa nämä luvut eivät ihan näin edulliset
enää ole. Syitä tähän pohditaan yhdessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen
edustajien kanssa. Palveluumme nuoret ovat päässeet pääsääntöisesti 14
vuorokauden kuluessa ja jatkossa tavoite on vastata hoidon tarpeeseen noin
seitsemän (7) vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.

Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia eli painopiste raskaista
erityistason palveluista on siirtynyt nuoren toimintaympäristöön
asiakaslähtöisen mallin mukaisesti niillä kouluilla joilla työskentelemme,
nuoret ovat saaneet oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua ja
yhteistyötä on tiivistetty eri palvelutuotannon toimijoiden välillä. Osa
aiemman hankekauden pilottiyläkouluista on mukana myös meneillään olevalla
hankekaudella. Näille kouluille kohdentuu myös tutkimushanke, jossa
jalkautuvan työmallin vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksen keinoin vuosina
2024–2025.

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Jalkautuvaa hoitotyön mallia on toteutettu koillisella ja läntisellä
alueella jo aiemmin, joten henkseleitä emme uuden toimintamallin idean
nimiin ottamisen puolesta ole paukuttelemassa. Näissä perustason nuorten
mielenterveys- ja päihdepalveluita toteuttavissa yksiköissä kehittämistyömme
panosta onkin päästy hyödyntämään yhteisesti havaituissa, alueellisissa
kehittämisen kohteissa. Toimintaamme ohjaa suunnitelmallisuus, jonka avulla
uudenlainen yhteistyö työntekijöiden välillä on lisääntynyt ja tukea on
ollut tarjolla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Silkkaa onnistumisten siivittämää silkkiä työmme ja matkamme eivät ole toki
ole olleet. Yhteisen ajan järjestäminen yhdessä kaikkien sidosryhmiemme
toimijoiden kanssa on osoittautunut välillä enemmän, välillä vähemmän
haastavaksi. Sinnikkyyttä on tarvittu puolin ja toisin. Uuden oppiminen on
ollut välttämätöntä myös meille jalkautuville sairaanhoitajille.
Oppilaitokset työympäristöinä ovat kovin erilaisia, mihin olimme ennen
hanketyöhön siirtymistä tottuneet. Tämä onkin edellyttänyt uusien
työkenttien haltuunottoa ja uusien asioiden (jopa sanaston) sisäistämistä.
Lähimmillä yhteistyökumppaneillamme on ollut suuri merkitys siinä, kuinka
olemme tässä onnistuneet, sillä tätä työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyön
rakentaminen vaatii aikaa ja molemminpuolista tuttuutta sekä mielenkiintoa
toisen tekemää työtä kohtaan.

JATKOA AJATELLEN

Vaalimisen arvoisista asioista haluamme nostaa esille havaintomme yhteistyön
lisäämisen tarpeesta ja merkityksen tiedostamisesta hoidon porrastuksen
kaikkien tasojen välillä. Lisäksi kannustamme lämpimästi jalkautuvan
työmallin käyttöönottoa kaikilla alueilla oleellisena osana
oppilaitosyhteistyön muodostamista. Vakiintuneiden
konsultaatiokäytänteidenkin puolesta liputamme osana kaikkien ammattilaisten
välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämistä.

Hankkeilla on, ja kuuluukin olla, alku ja loppu. Mallinnetut, vaikuttaviksi
todetut vakiintuneet käytänteet eivät hankkeen päättyessä vuonna 2025
kuitenkaan ole katoamassa mihinkään metadatan mustaan aukkoon, vaan päätyvät
pysyviksi käytännöiksi hyvinvointialueelle yhteisten nuortemme hyväksi.

Terveisin,

Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat

Pia Hakkarainen, Rautalammin yläkoulu & lukio, Karttulan yläkoulu ja
Vesannon lukio
Niina Heiskanen, Maaninkajärven yläkoulu ja IngmanEdu
Anni Orovuo, Nilsiän yläkoulu & lukio ja Sakky Siilinjärvi

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hanke on osa Suomen kestävän
kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja
terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta
elpymisvälineestä (Next Generation EU).

6. Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: KYSin lastenneurologian yksikössä
moniammatillista osaamista ja perheen tukea
12.4.2024 Blogi
Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: KYSin lastenneurologian yksikössä
moniammatillista osaamista ja perheen tukea
12.4.2024 Blogi
12.4.2024 Blogi

HYVINVOINTIALUEJOHTAJAN TET-KIERROS: KYSIN LASTENNEUROLOGIAN YKSIKÖSSÄ
MONIAMMATILLISTA OSAAMISTA JA PERHEEN TUKEA

Maaliskuinen TET-aamupäiväni kului Kysin lastenneurologian yksikössä, jossa
tehdään tärkeää moniammatillista työtä lasten neurologisten
kehityshäiriöiden tiimoilla ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa.
Lastenneurologian ylilääkäri Jarkko Kirjavainen ja muu henkilöstö ottivat
minut vastaan innostuneina ja käyntiini hyvin valmistautuneina. Paikalla oli
yli kaksikymmentä lastenneurologian työntekijää.

Heti alussa puheterapeutti Paula Mielo kävi hyväntuulisesti ja selkeästi
läpi, miten päivä etenee, ja ihan kuvien avulla, että varmasti ymmärrän.
Niin kuulemma on tapana tehdä lapsille, joille tänne tulo voi olla hyvin
jännittävä hetki. Minulle kerrottiin, että minun ei tarvitse kaikkea
muistaa, vaan täällä aikuiset kertovat mitä tapahtuu. Taisihan se tosiaan
helpottaa vähän omaakin jännitystäni.

Minulle esiteltiin erityistyöntekijöiden toimintaa, ja aika vaikuttavalta se
tuntuikin. Lastenneurologian yksikkö vastaa yliopistosairaalatasoista hoitoa
vaativien lastenneurologisten sairauksien hoidosta koko Itä-Suomen
yhteistyöalueella. Tämä perhekeskeinen yksikkö vastaa myös Pohjois-Savon
hyvinvointialueella erityisesti kehitys- ja kuntoutusseurannasta niiden
lasten osalta, joilla on laaja-alaisia kehityksellisiä haasteita, kuten CP-
tai kehitysvamma.

Sain kuulla, että yksikkö toimii KYS:n epilepsiakeskuksen osana, ja sen
erikoisosaamista on vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito. Yksikössä
tehdään myös kliinistä lääketutkimusta epilepsian ja migreenin osalta sekä
tutkijalähtöisiä tutkimuksia ja laajaa erikoisalayhteistyötä, myös lääkärien
perusopetusta.

Ymmärsin kuunnellessani, että tässäkin yksikössä on paljon erikoisosaamista
ja henkilökunnassa oli hyvin erilaisia työnkuvia. Minulle kerrottiin, että
työtä tehdään laajalla alueella ja monissa verkostoissa, ja täällä olisi
hyvät valmiudet kehittämistyölle.

TYÖSSÄ TARVITAAN OSAAMISEN LISÄKSI TUNTEIDEN HUOMIOIMISTA

Kierrellessäni aamupäivän aikana yksikön poliklinikalla ja vastaanotoissa,
ja tavatessa myös perheitä, vaikutuin yhä enemmän. Kyllä täällä tehdään
tärkeää työtä ja vanhempien kanssa on tärkeää muistaa sensitiivisyys,
herkkyyttä huomioida myös tunteita.

Kun vanhemmat tulevat tänne ensimmäisen kerran lapsensa kanssa, heillä on
tästä iso huoli, ja kuten minulle kerrottiin, perheille se on useinkin
kriisitilanne. Perheitä onkin ohjattu ihan alkuvaiheessa tarvittaessa myös
Kuopion kriisikeskuksen asiakkaiksi, jossa he saavat tukea uuden tilanteensa
käsittelyyn.

Seuraavaksi pääsin itsekin arviointiin, kun toimintaterapeutti Tarja
Rissanen testasi neurologisia kykyjäni. Minulta testattiin esimerkiksi
tasapainoa ja esineiden muotojen tunnistamista kädellä, jotka läpäisin
ongelmitta. Hyvä tulos piristi omaakin mieltäni. Voin kyllä tunnustaa, että
esineiden muotojen tunnistaminen oli pari kertaa yllättävän hankalaa
pelkästään kädellä, ilman näköaistia.

HERKISTYMISTÄ AIDOISSA ASIAKASTILANTEISSA

Pääsin seuraamaan aamupäiväni aikana vastasyntyneen epilepsiakohtauksien
vuoksi sairaalahoitoa vaativan vauvan tutkimusta sekä lääkäriopiskelijoiden
opetustilannetta syli-ikäisen lapsen tutkimuksessa.

Kyllä se herkisti mielen, kun hyvin pientä lasta tutkittiin. Vauvaa tutkiva
lääkäri huomioi mielestäni oikein hyvin tilanteen, ja kertoi aina, mitä
milloinkin tutki ja mitä hän arvioi vauvan tilanteesta. Saatiin vähän hymyä
vauvan äidinkin huulille, kun lääkäri kertoi lopuksi yhteenvetoa
tutkimuksensa tuloksista. Siinä kysyttiinkin myös äidin jaksamisesta, mikä
on tärkeä myös muistaa.

Syli-ikäinen lapsi oli hyväntuulinen, mutta taisi vähän säikähtää, kun iso
porukka tuppasi yhtäkkiä huoneeseen. Itku rauhoittui pian äidin sylissä.
Piipahdimme seuraamassa myös kouluikäisen lapsen käyntiä lastenneurologialla
migreenin takia. Potilas osallistui kliiniseen lääketutkimukseen, jossa
tutkitaan erään migreenilääkkeen tehoa migreenin estohoitona. Lääke oli
auttanut migreenin hoidossa ja potilaalla oli nyt fiilis korkealla, kun hän
pääsee pian Liverpooliin jalkapallo-otteluun.

AIVOSÄHKÖTOIMINNAN SEURANTAA

Kävimme myös kliinisen neurofysiologian yksikön Video-EEG-tutkimusyksikössä,
jossa lapsipotilas oli useamman vuorokauden tutkimuksessa. Tutkimuksessa
rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa ja samalla kuvataan lasta
videolle. Tutkimushuoneessa on useampi monitori, joiden äärellä aina
henkilöstö valvoo seuraamassa tilannetta, kuten nytkin.

Video-EEG yksikköön tulee aikuispotilaita laajalta alueelta koko Suomesta ja
lapsipotilaita Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Yksikkö toimii myös keskeisenä
osana epilepsiakeskusta.

Sitten olikin aika jo siirtyä normityöarkeen. Koko TET-aamupäiväni oli hyvin
valaiseva ja samalla myös mieltä herkistävä, kun ajattelen ison asian
äärellä olevia perheitä pienen lapsensa kanssa. On hienoa, että
tietoisuuteni on lisääntynyt näiden TET-käyntien myötä. Kun sitten asioita
tuodaan eteen päätöselimissä, niin on jo toinen silmä auki, mitä täällä
tapahtuu.

Asiakastilanteisiin, joihin pääsin osallistumaan, oli asiakkailta kysytty
lupa jo etukäteen. Olin noissa tilanteissa kuitenkin enemmän kuuntelijana ja
kokemuksen omaksujana, ja annoin tilaa hoitohenkilöstön ja asiakkaiden
väliseen kanssakäymiseen.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

7. Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Esteellisyys hyvinvointialueilla
puhuttaa
20.3.2024 Blogi
Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Esteellisyys hyvinvointialueilla
puhuttaa
20.3.2024 Blogi
20.3.2024 Blogi

ALUEVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN BLOGI: ESTEELLISYYS HYVINVOINTIALUEILLA
PUHUTTAA

Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, voivatko useassa
päättävässä elimessä, kuten esimerkiksi sekä kunnanhallituksessa että
hyvinvointialueen aluehallituksessa istuvat luottamushenkilöt osallistua
päätöksentekoon silloin, kun aluehallituksessa päätetään palveluverkosta.
Asia on ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueet tekevät säästöpaineiden
alla päätöksiä siitä, missä sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarjotaan.

Kunnanhallituksen jäsenen tulee lähtökohtaisesti ajaa kunnan etua ja
hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenen koko hyvinvointialueen etua. Kyse
on siitä, voivatko nämä edut joutua ristiriitaan, jos sama luottamushenkilö
istuu useammalla pallilla. Jos eturistiriita syntyy, luottamushenkilö on
esteellinen päätöksenteossa.

ASIA EI OLE YKSINKERTAINEN EIKÄ MUSTAVALKOINEN

Esteellisyyssäädöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn
puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Jos
esteellinen henkilö ottaa osaa päätöksentekoon, päätös syntyy virheellisessä
järjestyksessä ja se voidaan kumota.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil onkin suositellut, että jos kunnan
luottamushenkilö on jäsenenä hyvinvointialueen lautakunnassa tai
aluehallituksessa, hänen tulisi jättäytyä pois hyvinvointialueen
päätöksenteosta silloin, kun siellä käsitellään hänen oman kuntansa
asioita. Tämän näkemyksen mukaan eturistiriita voi syntyä esimerkiksi siitä,
että hyvinvointialueen näkökulmasta jonkin palvelupisteen lakkauttaminen voi
olla tarkoituksenmukaista, vaikka se olisikin kunnan edun vastaista.

Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaisen mukaan (Helsingin
Sanomat 9.3.2024) kunnan edun määritteleminen ei ole välttämättä
yksinkertaista. Hänen mukaansa kaikki kuntapäättäjät voitaisiin nähdä
esteellisinä tämän tyyppisissä asioissa. Jos jonkun kunnan palveluverkkoa
karsitaan, voidaan se nähdä niiden kuntien hyötynä, joiden palveluita ei
karsita. Hänen mielestään juridista jääviyttä ei synny tällaisissa
tilanteissa, jossa päättäjällä on kaksoisrooli.

Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen. Päättäjien tulee ottaa
huomioon mahdolliset eturistiriidat ja sen tuomat jääviydet, mutta samalla
on huomioitava poliittiset oikeudet ja osallistumisoikeudet. Voikin Hyvil
Oy:n toimitusjohtajan Sami Uotisen tavoin kysyä (Helsingin
Sanomat 10.3.2024), onko päättäjien kaksoisroolin aiheuttama uusi tilanne
osattu ennakoida riittävästi hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä.
Hänen mielestään olisikin hyvä tarkastella, onko lainsäädäntö tältä osin
ajan tasalla, ja ottaako se tämän uuden tilanteen riittävällä tavalla
huomioon.

Hannu Tsupari
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja

Näytä kaikki blogit

POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUE

Puhelinvaihde 017 173 311 (avoinna arkisin kello 7-17, muulloin kello 9-16)

Yhteystiedot Tilaa uutiskirjeitämme Laskutusosoitteet Lue blogiamme
Saavutettavuusseloste Anna palautetta Henkilötietojen käsittely Sivukartta
Facebook Instagram Twitter Linkedin Youtube

POHJOIS-SAVON HYVINVOINTIALUE

Puhelinvaihde 017 173 311 (avoinna arkisin kello 7-17, muulloin kello 9-16)

Yhteystiedot Tilaa uutiskirjeitämme Laskutusosoitteet Lue blogiamme
Saavutettavuusseloste Anna palautetta Henkilötietojen käsittely Sivukartta

Facebook Instagram Twitter Linkedin Youtube

pshyvinvointialue.fi Open in urlscan Pro 185.59.116.50 Public Scan

Form analysis 2 forms found in the DOM

Name: _com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_fm — GET https://pshyvinvointialue.fi/haku

Name: hrefFm — POST #

Text Content

pshyvinvointialue.fi Open in urlscan Pro
185.59.116.50 Public Scan

Form analysis
2 forms found in the DOM