www.paavopresidentiksi.fi Open in urlscan Pro
31.204.65.76  Public Scan

Form analysis
1 forms found in the DOM

GET https://www.paavopresidentiksi.fi

<form method="get" id="searchform" class="search-form" action="https://www.paavopresidentiksi.fi" _lpchecked="1">
  <fieldset> <input type="text" name="s" id="s" value="Search the site" onblur="if (this.value == '') {this.value = 'Search the site';}" onfocus="if (this.value == 'Search the site') {this.value = '';}"> <input id="search-image" class="sbutton"
      type="submit" value=""> <i class="icon-search"></i> </fieldset>
</form>

Text Content

 * Etusivu
 * Suomen presidentit
   * Suomen kuningas
 * Presidentinlinna
   * Presidentin auto
 * Kultarannan historia


Menu
 * Etusivu
 * Suomen presidentit
   * Suomen kuningas
 * Presidentinlinna
   * Presidentin auto
 * Kultarannan historia


 Home > Suomen presidentinvaalit – Uusi Presidentti?


SUOMEN PRESIDENTINVAALIT – UUSI PRESIDENTTI?

Suomi on tasavalta, eli valtion päämiehenä toimii presidentti. Hänet valitaan
vaaleilla tehtäväänsä kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Istuva presidentti voi
asettua vaaliehdokkaaksi vain kerran kautensa päättyessä. Presidentin tehtävä on
Suomessa tarkoin säädeltyä. Presidentti onkin yksi niistä henkilöistä, jotka
tekevät 24 tunnin työpäiviä. Joka päivä. Koko virkakautensa ajan. YLE
laskeskelikin, että kokonaisuudessaan presidentti-instituutio maksaa yhdelle
suomalaiselle 4 € vuodessa. Mieti tätä, kun seuraavat Suomen presidentinvaalit
ovat tulossa!


PRESIDENTIN VALTAOIKEUDET

Määritelmällisesti tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies ja
Puolustusvoimain ylipäällikkö. Lisäksi hän johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä
hallituksen kanssa. Näin ollen voidaan sanoa, että presidentin tärkein tehtävä
Suomessa on toimia kansan ja maan keulakuvana.

Presidentin tehtävät ja valtaoikeudet on lueteltu perustuslaissa ja niihin
kuuluu muun muassa oikeus vahvistaa lait allekirjoituksellaan, nimittää maan
keskeiset virkamiehet (esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja, upseerit ja
ulkomaisten edustustojen päälliköt) sekä armahdusvalta.

Tyypillisesti presidentti ottaa myös vastaan ulkomaalaisia kollegoitaan ja muita
tärkeitä vieraita. Lisäksi presidentti on perinteisesti avannut vuosittaisen
yhteisvastuukeräyksen. Vuodesta 2013 alkaen presidentin kesäasunnossa on pidetty
paikan nimeä kantavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia Kultaranta-keskusteluja.
Näin ollen presidentinvaaleissa äänestetään Suomen ylintä mahdollista edustajaa
kotimaassa kuin ulkomaillakin.


KASINOPELIT JA UUSI KASINO RAHOITTAMASSA KAMPANJAA?

Voivatko rahapelit ja uusi kasino olla osa presidentinvaalin kampanjaa? Ainakaan
toistaiseksi meillä Suomessa tuskinpa vain. On sanomattakin selvää, että
tällaisessa ratkaisussa olisi huomattavia eturistiriitoja, joista älähtäisivät
nopeasti sekä Suomen media, kansa että monet eri päättäjät. Veikkaamme, että
jopa EU:n tasolta saattaisi tulla huomautettavaa. Suomi on vielä toistaiseksi
pysytellyt kasinoasioissa muutenkin hyvin maltillisena, joten olisi erikoista,
mikäli ehdokkaalla olisi takanaan nettikasinoilta tuttuja rahapelejä tai niiden
tuottajia.

Se, miten Veikkauksen kannalta asioita on toisaalta hoidettu on suomalaiselle
kansalle melko lailla pimennossa. Joidenkin tutkimusten mukaan vähintään
puolella kansanedustajista, etenkin hieman kauemmin istuneista, voi olla suoria
tai välillisiä kytköksiä kotimaisen rahapeliyhtiön monopoliin. Se on erikoista
ottaen huomioon, kuinka tarkkaa väkeä me suomalaiset normaalisti tällaisista
sidoksista olemme.


PRESIDENTINVAALIT

Presidentti on aikaisemmin valittu valitsijamiehillä, mutta vuodesta 1994
presidentti on valittu suorilla kansanvaaleilla. Nykyisissä vaaleissa ehdokkaan
on saatava vähintään puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi.

Näin on käynyt ainoastaan vuonna 2018, joten tyypillisesti tarvitaan kaksi
kierrosta: toiselle kierrokselle selviytyvät ne kaksi ehdokasta, jotka saivat
ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Ensimmäisen ja toisen kierroksen
välinen aika on kaksi viikkoa. Presidentinvaalien näkyvin ero muihin
valtiollisiin vaaleihin on se, että ehdokkaita on vähemmän.

Niin vaalipäivä kuin valitun presidentin virkaanastujaispäiväkin ovat virallisia
liputuspäiviä. Vaalipäivä on perinteisesti tammikuun neljäs sunnuntai. Seuraavat
presidentinvaalit pidetään vuonna 2024. Virkaanastujaispäivä on joko helmikuussa
tai maaliskuussa riippuen siitä, onko vaaleissa tarvittu toinen kierros.


PRESIDENTTIEHDOKKAAN VAATIMUKSET

Halutessaan presidentiksi ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.
Toisin kuin muutamissa muissa Euroopan maissa, Suomessa presidenttiehdokkaalle
ei ole asetettu äänestysikärajasta poikkeavaa korkeampaa ikää (esimerkiksi
Italiassa presidentin on oltava 50-vuotias).

Ehdokkaan voivat asettaa rekisteröityneet puolueet tai valitsijamiesyhdistykset.
Puolueiden kohdalla minimivaatimus on, että puolueen listoilta on valittu
vähintään yksi kansanedustaja viimeisimmissä eduskuntavaaleissa.
Valitsijamiesyhdistys voidaan perustaa 20 000 äänioikeutetun allekirjoituksen
voimin.

Koska presidentti on kansakunnan yhtenäisyyden symboli, hän toimii
puoluepolitiikasta erillään. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että presidentti
luopuu puolueensa jäsenyydestä valituksi tultuaan. Sauli Niinistö tosin perusti
puoluepoliittisesti sitoutumattoman kansanliikkeen hakiessaan toiselle kaudelle
ja tuli valituksi jo ensimmäisellä kierroksella.


PRESIDENTINVAALIT SUOMALAISTEN ARJESSA

Kun ehdokkaat ovat selvillä ja virallisesti mukana kisassa, he aloittavat
kampanjansa taustalla olevan puolueensa tai valitsijamiesyhdistyksensä kanssa.
Käytännössä ehdokkaat aloittavat kampanjointinsa heti, kun puoluehallitus on
heidät ehdokkaaksi nimennyt tai valitsijamiesyhdistyksen kannattajakorttien
keräys suoritettu. Vuoden 2018 vaaleissa ensimmäinen ehdokas oli Matti Vanhanen,
joka ilmoittautui poikkeuksellisen aikaisin, jo vuonna 2016, mukaan kisaan.

Kampanjoinnin lisäksi ehdokkaat saavat näkyvyyttä erilaisilla mainoksilla ja
järjestämissään yleisötilaisuuksissa.  Suomen presidentinvaalit ovat siinä
mielessä erikoisia, että vaalipiirinä on koko Suomi, samalla paikkakunnalla
harvemmin on ehdokkaan itsensä tähdittämää tapahtumaa useampaan kertaan. Monille
tärkeä kontakti ovat kampanjatyöntekijät, jotka vapaaehtoispohjalta jakavat
esitteitä, tarjoavat kahvia ja tuovat ehdokkaansa asiaa esille.

Vaaliväitteilyjä järjestetään useampia ennen ensimmäistä kierrosta. Tällöin
kaikki ehdokkaat pääsevät tentattaviksi niin toisiaan vastaan kuin itselleen
tärkeissä asioissa. Osa väittelyistä saatetaan pitää jo ennen lopullista
ehdokasasettelun varmistumista. Vuoden 2018 vaaleissa Paavo Väyrynen osallistui
ensimmäistä kertaa vasta neljänteen vaaliväittelyyn, koska ehdokkuus oli vielä
epävarmaa.


SUOMEN PRESIDENTINVAALIT JA ÄÄNESTÄMINEN

Suomen presidentinvaalit ovat melko tavanomaiset, sillä niissä äänestäminen ei
eroa muista valtiollisista vaaleista Suomessa. Äänestyslippu on tuttu valkoinen
ja pelkistetty lipuke, johon merkitään vain ehdokkaan numero. Äänestyskoppiin
mennään yksin ja sinne on merkitty vielä varmuuden vuoksi vielä ehdokkaiden
numerot ja se, miten ne numerot oikeaoppisesti piirretään.

Suomalaiset äänestävät presidentinvaaleissa hyvin aktiivisesti; itse asiassa
presidentinvaalit nauttivat kaikkien korkeimmasta äänestysprosentista. Suomessa
on totuttu yli 70 % äänestysaktiivisuuteen, mutta kaksissa viimeisimmissä
vaaleissa äänestysprosentti on ollut ensimmäisellä kierroksella 69,7 % (2012) ja
66,8 % (2018).

 




paavopresidentiksi.fi Copyright © 2024.