makujakotoa.blogspot.com Open in urlscan Pro
2a00:1450:4001:81c::2001  Public Scan

Form analysis
0 forms found in the DOM

Text Content

SIVUT

 * ETUSIVU
 * Yhteystiedot






SUNNUNTAI 5. JOULUKUUTA 2021


TARINA JATKUU INSTAGRAMISSA!



 






Muutama vuosi taukoa teki hyvää, ja nyt ruuanlaitto ja leivonta jatkuu
Instagramin puolella. Tervetuloa seuraamaan @makujakotoa!





Lähettänyt Heidi klo 18:17 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin




LAUANTAI 25. ELOKUUTA 2018


JÄÄHYVÄISET KESÄLLE, SEKÄ BLOGILLE






Haikein mielin kirjoitan tätä, sillä vaikka syksy on uusien alkujen aikaa,
tarkoittaa se tässä tapauksessa jonkin päättymistä. Olen kirjoittanut
ruokablogia nyt aika tarkalleen seitsemän vuotta. Syyskuussa 2011 päätin hetken
mielijohteesta kokeilla mitä Bloggerilla voi tehdä, ja niin syntyi Makuja kotoa,
sen suurempia miettimättä. Ja ihan paras harrastus siitä sitten tulikin!


Teen edelleen ruokaa, kokeilen välillä uusia juttuja ja saan jopa otettua niistä
kuvankin. Mutta näemmä en saa niitä enää blogiin asti kuin aniharvoin. Vauvan
myötä vuorokaudessa on aikaa merkittävästi vähemmän, ja jos jotain karsin pois,
niin se on tietokoneella vietetyt minuutit. Enkä usko, että tilanne paranee sen
myötä, kun palaan päivätyöhöni syksyn mittaan.







Kiitoksia kaikille, jotka ovat seuranneet blogiani vuosien varrella! Jätän
blogin ainakin toistaiseksi julkiseksi enkä poista sitä, joten täällä saa
vierailla edelleen. Kiitoksia myös Indieplacelle ja entiselle Blogirinki
Medialle useamman vuoden yhteistyöstä. Päätän viimeisen postaukseni kesän
herkullisimpaan hampurilaiseen, jonka väliin tein pekonihilloa (jonka ohjeen
raapustin mainoksesta repäistylle paperinpalalle, ja hävitin myöhemmin), sekä
hellekesän kasvattamiin kukkasiin. Seikkailu ja ruokajutut jatkuvat kuvina
Instagram-tililläni (@heidialande). Nähdään siellä!








Lähettänyt Heidi klo 08:48 14 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin




SUNNUNTAI 24. KESÄKUUTA 2018


6 X AAMUPALA BERLIINISSÄ (+ MUUTAMA MUU RUOKAPAIKKA)


Olimme viikon mittaisella lomalla Berliinissä ja vaikka majoituimme
Airbnb-asunnossa ja meillä oli ihan hyvä keittiö, söimme jokaisena päivänä
aamupalan ulkona. Tai no, heräsimme lähes poikkeuksetta kuuden aikaan, joten
välillä ehdimme syömään kevyesti ensin kotona odotellessa kello yhdeksää tai
kymmentä, jolloin osa paikoista aukaisee ovensa.


Berliini on tunnetusti aamupalakaupunki, joten panostimme siksi juuri aamuihin.
Söimme kyllä myös iltaisin ulkona, ja ihan kirjaimellisesti, sillä säät suosivat
lomaamme. Iltapaikat olivat kuitenkin enemmän tilanteen mukaan valittuja, kuin
kovin pitkälle suunniteltuja juttuja. Markthalle Neun streetfoodmarkkinat jäivät
taas kerran odottamaan seuraavaa reissua, sillä unohdimme ne päivien kuluessa
täysin. Sen sijaan kävimme kyllä yhdillä toisilla ruokamarkkinoilla ihan
kotikulmilla Prenzlauer Bergissä.


Mutta tässä ensin ne aamupalat, aikajärjestyksessä!




SILO CAFE

Silo oli vanha tuttumme Friedrichshainin puolelta. Suuntasimme sinne heti
sunnuntaina, sillä viereisellä Boxhagener Platzilla alkaa sopivasti kirppari
juuri niihin aikoihin, kun aamupalan on saanut syötyä. Menimme muutaman minuutin
yli avaamisajan, emmekä saaneet enää pöytää ulkoa, mikä oli sääli, sillä ilma
oli todella lämmin, jopa kuuma. Sen sijaan ehdimme saamaan ihan hyvät paikat
sisältä ja tilasimme molemmat lempparileipämme, The Silon. Leipään oli tullut
pieniä muutoksia sitten viime näkemän, mm. perunat oli lisätty annokseen ja
manchego oli taasen poistunut. Perunat oli omasta mielestäni vähän turhia ja
aikaisempi juusto parempi, mutta muutoin leipä on edelleen hauska versio
avokado-uppomuna-pekonileivästä, lähi-idän twistillä. Kuva edelliseltä reissulta
(sisältää myös pannarin, joka edelleen listalla).











AN EINEM SONNTAG IM AUGUST

Tämäkin oli tuttu edelliseltä reissulta, mutta epähuomiossa menimme tänne
maanantaina, kun en muistanut, että buffetaamiainen on tarjolla vain
viikonloppuisin. Jäimme kuitenkin ja tilasimme listalta, sillä pidän paikan
tunnelmasta. Palvelu on hieman hidasta, mutta onneksi olimme ajoissa
liikenteessä. Itse ruoka ei täällä ole kaupungin parasta, lukuunottamatta ihanan
rapeaa ja sisältä pehmeää croissanttia voilla ja hillolla, mutta discopallon,
pihakeinujen ja kuluneiden kalusteiden yhdistelmä on jotenkin hauska. Vessat
ovat kuin jostain rokkiluolasta. Buffetti on edullinen, ja ehkä parempi kuin
aamupala muutoin (mikäli nyt muistan oikein). Menen tänne varmasti taas
seuraavallakin kerralla, kahville vähintäänkin.











BUTTER

Vihdoinkin joku uusi kokeilu! Kuten edellinen, myös tämä sijaitsi Prenzlauer
Bergissä. Tilasimme koko reissun suurimman aamupalan, sillä otimme sekä
kanadalaisen että klassisen aamupalan ja lisäksi vielä munakkaan. Kanadalainen
aamupala tarkoitti pannareita, ja nämä oli muuten parhaimmat pannarit aikoihin!
Klassinen aamupala tarkoitti Berliinille tyypillistä valtavaa lautasta, jolle
oli koottu niin hedelmiä ja marjoja kuin leikkeleitä, juustoja ja kalaa. Ja iso
kori leipiä lisukkeena. Munakas oli herkullinen. 










MORNING GLORY

Valtavan aamupalan jälkeen teki mieli syödä vähän pienemmin ja panostaa päivän
muihin ruokailuihin enemmän, joten suuntasimme jälleen kerran tuttuun paikkaan
Kastanienalleella. Morning Gloryn piti aueta kahdeksalta, mutta vielä muutamaa
minuuttia yli ovi oli lukossa ja kaikki ulkokalusteet sullottuna pieneen
kahvilatilaan. Olin jo aikeissa harmistua asiasta, mutta sitten supersuloinen
myyjä aukaisi ovet ja järjesteli meille tilaa rattainemme ja pääsimme
valkkaamaan aamupalaleipiä, joista erityisesti fetatäytteinen oli meidän
mieleen, paahdettuna tietenkin. Morning Glory on ehkä lempikahvilani
Berliinissä, sillä se on hauskan pieni ja sympaattinen ja palvelu on
sydämellistä. 










AUNT BENNY

Loppuviikosta palasimme taas Friedrichshainiin, sillä edellisellä reissulla
missasimme Aunt Bennyn (emme muka ehtineet sinne). Aunt Bennystä tulikin
kertaheitolla yksi lempipaikoistani, sillä pidin kovasti sekä paikan
sisustuksesta että sen aamupaloista. Tilasimme avokadoleivän uppomunilla ja
siirappipekonilla sekä BLT:n. Erityisesti BLT jäi mieleemme ja seuraavalla
kerralla tilaamme varmasti molemmille samanlaiset. Hyvä kilpailija The Silolle!
Vaikka olo oli leipien jälkeen aika lailla täynnä, oli meidän ihan pakko ottaa
vielä puoliksi yksi fudge brownie, joka osui silmääni tiskillä. Sekin oli ihana!
Myös vitriinissä komeillut paksukuorrutteinen porkkanakakku näytti hyvältä.
Tästä tulee varmasti vakkaripaikkamme.











CAFE OSTFEE

Viimeiselle aamulle oli vaikea päättää valitsisimmeko alakerran Engelbergin vai
vastapäätä olevan Ostfeen. Koska jälkimmäinen avasi ovensa ensimmäisenä, menimme
sinne. Istuimme ulkona ja katselimme Oderbergestrassen arkiaamun pyörävilinää ja
tilasimme varsin vohvelipainotteisen aamupalan: sekä tomaatti-mozzarella
vohveliburgerin, että makeita vohveleita. Ja lisäksi feta-pekonimunakkaan, joka
oli ehkä vielä herkullisempi kuin Butterissa. Vohveliburgeri tuli hieman
myöhemmin kuin muut, joten olimme jo siinä vaiheessa ensinälkämme taltuttaneet
ja valitettavasti osa jäi syömättä. Ihan hyvä se kyllä oli ja hauskan erilainen
muihin aamupaloihimme nähden. Ostfeessä on hauskaa berliiniläistä
kirpparitunnelmaa ja samalla voi seurata Berliinin vanhimman paloaseman ovia,
joiden kapeisiin aukkoihin autoja peruutellaan.










Ja sitten muutama maininta muista ruokapaikoista. Kasviskebap on tietenkin ihan
must, ja se on hyvää ja halpaa varmasti monessa paikassa. Edellisellä reissulla
kokeilimme tunnetuimman eli Mustafan, tällä kertaa kävimme lähimmässä
Kastanienalleella (K'Ups). Sushi on muiden ruokien tavoin hieman edullisempaa
kuin Suomessa, joten silläkin kannattaa herkutella. Vietnamilaisia paikkoja on
paljon, joten ne kuuluvat aika luonnollisesti ainakin meidän lomaan. Jäätelöä
olisin halunnut testata ainakin kahdessa lähipaikassa: PAR Creameryssä ja
California Popsissa. Viimeisenä päivänä ehdin näistä ensimmäiseen, suosittelen!










KULTURBRAUEREI STREETFOOD MARKET

Vaikka missasimme Markthalle Neun katuruokamarkkinat Kreuzbergissä, oli omilla
kotikulmillamme pienimuotoiset ruokamarkkinat sunnuntaina. Kulttuurikeskuksen
(entisen panimon) sisäpihalla oli ehkä parisenkymmentä myyjää ja hauska fiilis,
jota ei varsinaisesti pilannut edes yhtäkkiä alkanut rankkasade (loman ainoa).
Aloitimme kesysti chili-nachoilla, jotka olivat ihan perushyviä, ja jatkoimme
saslikilla, jota emme varsinaisesti olleet aikaisemmin maistaneet. Lihaa siinä
oli niin paljon, että pääasiassa nälkä lähti, mutta korealaiset friteeratut
kanat kuulostivat liian hyviltä ohitettavaksi (jotenkin epähuomiossa emme olleet
aluksi vilkaisseetkaan niitä), joten otimme vielä niitä pienen annoksen. Hyviä!
Herkuttelut kruunasi jugurttijäätelötäytteinen suolakaramellivohveli,
suklaakastikkeella ja vaahtokarkeilla. Ai vitsi!











BUN BAO

Vietnamilainen streetfood on yleensä aina ihan superhyvää, ja bao-leivät ovat
yksi suosikeistani. Bun Baon terassi oli ihanan rauhallisella puiden
varjostamalla kadulla ja tilaamani vadelmajäätee piristi kummasti kesäpäivän
iltana. Valitsimme kaksi bao-leipää, toisen tofulla ja toisen originaalin eli
possulla. Lisäksi intouduimme tilaamaan vielä ranskalaiset chilikastikkeella ja
korianterilla. Olen aina tilannut bao-leipäni tofulla ja se osoittautui hyväksi
vaihtoehdoksi tälläkin kertaa, oli mielestäni parempi kuin possu! Ranut olivat
juustoisen tuliset, aika hauskat! Jotain vastaavaa voisin kokeilla kotona.











THE BIRD

The Bird on valittu ainakin jonakin vuonna Berliinin parhaaksi
hampurilaispaikaksi. Tämän tiedon varassa menimme ravintolan ovelle jo hieman
ennen aukeamista, mutta yllättäen ilman pöytävarausta sisään ei ollut mitään
asiaa. Onneksemme terassilla oli vielä pari vapaata paikkaa, nekin olivat siis
jo ennen varsinaista avaamista täyttyneet. Listalla olevat hampurilaiset ovat
pääasiassa hyvin simppeleitä ja itse tilasin cheddarin.


Hauskana yksityiskohtana pihvin kypsyysasteet on ilmoitettu melko
suorasanaisesti: kypsä pihvi on auttamattomasti pilalla. Ja kun saimme
hampurilaiset käsiimme, ymmärsimme kyllä heti miksi (vaikka muutoinkin tilasimme
mediumit): 250g lihaa tekee pihvistä melkoisen pallon! Sämpylä ei nimittäin ole
kovin iso, eikä yhtään höttöinen. Itse burgeri on näin ollen kyllä mehukas,
mutta meidän makuun aaaaivan liian lihaisa. Edellisellä kerralla
katuruokamarkkinoilla testattu yksilö oli paljon kohtuullisempi! Ranuja
annokseen tulee valtavasti, joten niistäkin jäi ainakin puolet syömättä, vaikka
ne ihan hyviä olikin. En tiedä miksi tuo burgeri näyttää noin pienelle ja
viattomalle tuossa kuvassa.









THE BIRD BARBECUE

Melkein naapurissamme sijainnut The Bird Barbecue sai kunnian toimia viimeisen
illan ravintolanamme. Kuten nimestä voi päätellä, liittyy paikka alkuperäiseen
hampurilaisravintolaan, mutta lähinnä rentohenkisen konseptin ja lihaisin
ruokien merkeissä. Barbecuessa tiskiltä tilataan esimerkiksi 2-3 lihan kombo
haluamillaan lisukkeilla, ihan niin kuin Jenkeissä vastaavissa paikoissa. Olimme
niin valmistautuneet myös jenkkikokoihin, että tilasimme yhden 3 lihan annoksen
puoliksi, kaikkein pienimmillä lihamäärillä. Lisukkeina otimme perunasalaattia
ja ihanan pinkkiä coleslawta. Lihat (brisket, ribsit ja pulled pork) olivat
kaikki ihanan mureita ja maukkaita ja niitä sai dippailla pöydältä löytyneisiin
sooseihin. Jouduimme lopulta hakemaan vielä pienen lisäannoksen brisketiä, sen
verran nälkä meillä oli ja (liha-)annoksen koko oli ehkä kuitenkin
eurooppalaistettu. 







Että sellaista tällä kertaa. Berliini on meille siinä määrin tuttu kaupunki,
ettei meillä ollut oikein muuta agendaa kuin käydä syömässä ja pyöriä
kaupungilla. Ja selvitä ensimmäisestä reissusta vauvan kanssa, mutta kaikki meni
kyllä hurjan hyvin!



Lähettänyt Heidi klo 16:18 3 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin
Tunnisteet: Matkoilla, ravintolat, ruoka



SUNNUNTAI 3. KESÄKUUTA 2018


SUPERHELPPO RAHKAJÄLKIRUOKA






Pienen vauvan äitinä yritän mennä kaikista helpoimman kautta asiassa kuin
asiassa, mutta erityisesti ruuanlaitossa. Se ei tarkoita aina valmisruokaa,
mutta jotain minkä saa tehtyä joko nopeasti tai sitten hyvissä ajoin ennakkoon.
Ja varsinkin silloin, kun on vieraita tulossa. Ja jos visiitti kestää paria
tuntia pidempään.


Grillaaminen on näin kesällä onneksi helppoa ja nopeaa. Ja kahvipöytään voi
leipoa ihanan mustikkamurupiirakan ja tarjota sen valmiin vaniljakastikkeen tai
-jäätelön kanssa. Ja jälkiruuaksi riittää hyvin tuoreet marjat, mutta nyt kun
ihanan makeita kotimaisia mansikoita ei ole vielä saatavilla, päätin tehdä ihan
oikeaa jälkiruokaa, mutta superhelppoa sellaista.


Mietin, että kehtaako tällaista sekoita ja syö -juttua edes julkaista, mutta
ainakin näistä tuli suloisen näköisiä ja sopisi varmasti vaikkapa
mökkiolosuhteisiin.







SITRUUNARAHKA VADELMILLA JA MARENGILLA



1 prk maustettua sitruunarahkaa
2 dl kuohukermaa
(sokeria)
vaniljasokeria tai -uutetta
(sitruunamehua tai -uutetta)


marenkeja
vadelmia
sitruunamelissaa, minttua tms. vihreää


Vatkaa kerma. Sekoita rahka kerman joukkoon ja maista kaipaatko lisää sokeria.
Mausta vaniljasokerilla (tai uutteella) ja halutessasi myös sitruunauutteella
tai -mehulla (itse vahvistin makua hieman. 


Laita rahka annoskulhoihin (4). Koristele vadelmilla ja murustetulla marengilla,
sekä jollakin vihreällä, jos sattuu löytymään. Jos tarjoilet rahkan piakkoin,
voi marenkia laittaa myös rahkan sekaan. Yön yli jääkaapissa säilytettäessä
marenki vettyy, joten se kannattaa lisätä vasta vähän ennen tarjoilua.

Lähettänyt Heidi klo 15:13 2 kommenttia:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin
Tunnisteet: Jälkiruuat, nopeat ja helpot, ruoka



MAANANTAI 14. TOUKOKUUTA 2018


ENSIMMÄINEN ÄITIENPÄIVÄ (KINUSKI-MANSIKKAKAKKU)






En ole varsinaisesti mikään kakuntekijä, sillä teknisesti olen lähes
poikkeuksetta huono. Olen liian suurpiirteinen ja kärsimätön. Kun lähdin
miettimään täytekakkua oman ensimmäisen äitienpäiväni johdosta päätin mennä
reilusti maku edellä: kinuskia ja mansikkaa, oli kakun ulkonäkö mitä tahansa. 


Eikä minun pitänyt edes kirjoittaa kakusta mitään blogiin, mutta kävi ehkä melko
tyypillisesti, eli kun en yrittänyt oikein mitään, tuli todella hyvänmakuinen
kakku. Pohja meni palasiksi ja täytettä varten unohtui ostaa kreemijauhetta,
joten lopputulos oli monien sattumien summa.




KINUSKI-MANSIKKAKKU



3 munan kakkupohja


1 dl fariinisokeria
1,5 dl kermaa


2,5 dl kermaa
100g (kerma)rahkaa


4 dl pakastemansikoita, kevyesti sokeroituja ja survottuja


tuoreita mansikoita


1 dl mantelirouhetta
3 rkl fariinisokeria
n. 1,5 rkl voita


Leivo kakkupohja esimerkiksi tällä ohjeella. Jäähdytä ja leikkaa kolmeen osaan. 


Kaada fariinisokeri ja kerma kattilaan ja kiehauta pieni hetki. Jäähdytä
kinuski. Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa sen jälkeen kinuskia muutaman minuutin
ajan. Sekoita kermavaahto ja vatkattu kinuski ja vatkaa vielä hetki. Lisää rahka
ja vatkaa muutama kierros. 


Levitä kakun pohjan päälle puolet mansikoista ja sen päälle ohut kerros
kinuskitäytettä. Nosta keskimmäinen pohjapala päälle ja toista. Kumoa loput
kinuskitäytteet kakun päälle ja työnnä varovaisesti täytettä kohti reunoja. Anna
valua reunoja pitkin ja nosta kakku heti jääkaappiin.


Valmista krokantti. Laita mantelirouhe pannulle ja paahda hetki käännellen (varo
polttamasta). Lisää fariinisokeri ja voi ja sekoittele kunnes sokeri on kokonaan
sulanut. Leivitä krokantti leivinaperin päälle jähmettymään. Murustele.


Koristele kakku ennen tarjoilua mansikoilla ja krokantilla.



Lähettänyt Heidi klo 10:52 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin
Tunnisteet: juhlat, Kakut, leivonta, Makeat leivonnaiset, ruoka



TORSTAI 19. HUHTIKUUTA 2018


VAPPUDONITSIETKOT (DONITSIT UUNISSA)






Donitsit ovat kaikessa värikkyydessään ja helppoudessaan yksi himoittavimmista
leivonnaisista. Ja helppoudella tarkoitan lähinnä syömistä, sillä donitsin voi
napata käteen kahvin kera ja syödä matkan varrella. Tosin en kylläkään harrasta
tätä koskaan Suomessa, enkä donitseja ylipäätään kovin usein. 


Itse tehdyt donitsit ovat mitä herkullisimpia, mutta niissä on kaksi huonoa
puolta: ne menettävät parhaimman teränsä päivässä ja toisaalta niiden
paistaminen rasvassa on työlästä. Ja jos paistat erän donitseja, et viitsi tehdä
sitä muutaman kappaleen vuoksi. Toisaalta isompi määrä donitseja jää helposti
näin pienessä taloudessa syömättä, kun koko ruokavaliotaan ei voi omistaa
pelkille leivonnaisille.


En tiedä miksi en ole hankkinut aikaisemmin donitsipeltiä, sillä sehän ratkaisee
tällaiset ongelmat kokonaan. Pellissä on tilaa kuudelle donitsille, joten niitä
varten voi tehdä pienen taikinan. Siitä ei jää kovin montaa jääkaappiin
lojumaan, eikä varsinkaan jos vielä saat jonkun vierailevan tähden
kahvipöytään. 


Kokeilin ensimmäisenä Soppa365-ohjetta. Tein ehkä jonkun mittausvirheen, sillä
taikinasta tuli vähän turhan jämäkkää, eivätkä nämä ensimmäiset donitsini olleet
mitenkään huippuhienoja, tarttuivat vielä peltiin kiinni. Onneksi suklaakerros
kaunistaa kaiken! Ja maku oli hyvä. Ensi kerralla teen suoraan puolikkaan
taikinan, tästä määrästä tulee siis 12 kpl.




DONITSIT UUNISSA



1 dl piimää
1 dl sokeria
1/2 dl ruokaöljyä
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1/4 tl suolaa
1 (luomu)appelsiinin kuori raastettuna tai 1-2 tl kardemummaa


öljyä pellin voiteluun
50 g voita


Sekoita piimä, sokeri, öljy ja kanamuna. Sekoita toisessa astiassa kuivat
aineet. Yhdistä seokset ja pyöräytä nopeasti taikinaksi. Voitele donitsipellin
kolot. Laita taikina pursotuspussiin ja pursota vuoan kolot noin puoleen väliin
asti.


Paista 200-asteisessa uunissa 7-8 minuuttia. Kumoa leivinpaperin päälle ja
voitele voisulalla. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.




MAITOSUKLAAKUORRUTE



200 g maitosuklaata
1 dl kermaa


Laita suklaa ja kerma kattilaan ja kuumenna miedolla/keskilämmöllä, kunnes
suklaa sulaa. Sekoita tasaiseksi ja dippaa donitsit suklaaseen ja nosta takaisin
leivinpaperin päälle valumaan. Koristele haluamallasi tavalla (itselläni tässä
sulatettua valkosuklaata raitoina). Nosta jääkaappiin jähmettymään.





Lähettänyt Heidi klo 10:52 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin
Tunnisteet: juhlat, leivonta, Makeat leivonnaiset, ruoka



LAUANTAI 14. HUHTIKUUTA 2018


KEVÄTINSPIRAATIOTA!


Hiphei, huhtikuun puolivälissä jo mennään! Juhlahulinan jälkeen olen taas
innostunut ruuanlaitosta, vaikka mitään uutta tai blogiin kirjoittamisen
arvoista ei ole tullutkaan kokkailtua. Ja leipominen, se kiinnostaa myös!
Onneksi kevät on sellaista aikaa, että saa välillä vieraita kylään tai sitten
haluaa juhlistaa arkea ihan vain omalla porukalla. Hyvä syy tehdä jotain
keväisen värikästä.


Eilen kaivelin pakastinta ja löysin vielä mm. kanttarelleja, ja kuten aina tähän
aikaan vuodesta, alkavat risotot kiinnostaa vaikka sitten niiden sienien tai
parsan kera. Tässä muutamia vanhoja postauksia, jotka inspiroivat juuri nyt!





Kalatacot Key Westin tapaan tuovat kevätmuistoja, mutta eivät varsinaisesti
Floridan suunnalta vaan New Yorkin Rockaway Beachilta. 




Parsa-hernerisotto näyttää ihanan vihreälle.




Jos takatalvi yllättää (niin kuin se aina tekee), voi lohdutukseksi tehdä
parmesaanikanaa.




Kaikenlaiset täytetyt leivät kiinnostavat minua juuri nyt (ehkä siksi, että
niitä voi syödä kylmänä ja yhdellä kädellä, heh). Pakko tehdä ainakin banh mi
-kanapatonkeja kesäkuun Berliinin-reissua ja kaupungin vietnamilaisia
ravintoloita odotellessa.




Parsa-vuohenjuustosalaatti on myös sopivan tilaisuuden tullen listallani. Ehkä
sitten, kun saan tyttöporukan kylään.




Muutaman vuoden takainen kevätsuosikkini oli marjaisa vohvelikakku.




Parsa kuuluu kevääseen ja sienimuhennos ei ole hullumpi lisuke sekään.




Tai sitten parsan kaveriksi voi tehdä sitruunarisoton. 





Pekoni-kanttarellirisotto, ei voi mennä maun puolesta vikaan, vaikkei rakenne
ihan täydellinen olisikaan!




Mustikoita on vielä pakastimessa jonkin verran, ja vaikka niitä tulee heitettyä
niin smoothieen ja puuroon kuin pannareidenkin päälle, riittäisi niistä
ehdottomasti myös amerikkalaisiin mustikka-valkosuklaamuffineihin.




Parsarisottoa on tullut tehtyä toisellakin ohjeella.




Salaatin ei tarvitse olla liian kevyt! Kulhoruuat on nyt muutenkin muotia,
sitähän tämäkin tacoista innoituksen saanut Mexicana-salaatti on.




Värikkäät vappudonitsit hurmaa ihan taatusti!




Cashew-kinuskidonitsit on kyllä superherkullisia.




Hainanilainen kana on todella mietoa aasialaiseksi ruuaksi, mutta toisaalta se
on ihanan raikasta ja hienovaraista.




Santa Fe -kanasalaatti on ruokaisa, mutta keväisen raikas ja värikäs.




Makeansuolaiset vuohenjuustopiirakat sopivat hyvin keväisiin illanistujaisiin
kepeän viinin kera.




Jos nyt vielä vähän parsaa ja vuohenjuustoa, niin myös pizzaversio on maistuva!



Lähettänyt Heidi klo 15:44 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa
Pinterestiin
Tunnisteet: kanaruoka, leivonta, liharuoka, nopeat ja helpot, ruoka, Salaatit

Vanhemmat tekstit Etusivu

Tilaa: Blogitekstit (Atom)
 * Aamupalat
 * Alkuruuat
 * Cupcakes
 * Jälkiruuat
 * Jäätelö
 * Kahvilat ja ravintolat
 * Kakut
 * Kalaruuat
 * Kanaruuat
 * Kastikkeet ja tahnat
 * Kasvisruuat
 * Keitot
 * Keittiövälineet ja -laitteet
 * Liharuuat
 * Lisukkeet
 * Makeat leivonnaiset
 * Pastat
 * Pizzat
 * Ravut ja äyriäiset
 * Retroruuat
 * Ruokakirjat
 * Salaatit
 * Street Food
 * Suolaiset leivonnaiset
 * Sushi
 * Tapakset


 * ▼  2021 (1)
   * ▼  joulukuuta (1)
     * Tarina jatkuu Instagramissa!

 * ►  2018 (12)
   * ►  elokuuta (1)
   * ►  kesäkuuta (2)
   * ►  toukokuuta (1)
   * ►  huhtikuuta (2)
   * ►  maaliskuuta (2)
   * ►  helmikuuta (2)
   * ►  tammikuuta (2)

 * ►  2017 (44)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (1)
   * ►  lokakuuta (4)
   * ►  syyskuuta (2)
   * ►  elokuuta (3)
   * ►  heinäkuuta (4)
   * ►  kesäkuuta (2)
   * ►  toukokuuta (3)
   * ►  huhtikuuta (7)
   * ►  maaliskuuta (4)
   * ►  helmikuuta (7)
   * ►  tammikuuta (5)

 * ►  2016 (65)
   * ►  joulukuuta (6)
   * ►  marraskuuta (7)
   * ►  lokakuuta (3)
   * ►  syyskuuta (8)
   * ►  elokuuta (7)
   * ►  heinäkuuta (3)
   * ►  kesäkuuta (5)
   * ►  toukokuuta (9)
   * ►  huhtikuuta (2)
   * ►  maaliskuuta (3)
   * ►  helmikuuta (4)
   * ►  tammikuuta (8)

 * ►  2015 (83)
   * ►  joulukuuta (5)
   * ►  marraskuuta (9)
   * ►  lokakuuta (4)
   * ►  syyskuuta (7)
   * ►  elokuuta (4)
   * ►  heinäkuuta (6)
   * ►  kesäkuuta (5)
   * ►  toukokuuta (10)
   * ►  huhtikuuta (8)
   * ►  maaliskuuta (11)
   * ►  helmikuuta (6)
   * ►  tammikuuta (8)

 * ►  2014 (83)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (5)
   * ►  lokakuuta (6)
   * ►  syyskuuta (13)
   * ►  elokuuta (12)
   * ►  heinäkuuta (7)
   * ►  kesäkuuta (8)
   * ►  toukokuuta (6)
   * ►  huhtikuuta (7)
   * ►  maaliskuuta (8)
   * ►  helmikuuta (5)
   * ►  tammikuuta (4)

 * ►  2013 (52)
   * ►  joulukuuta (3)
   * ►  marraskuuta (4)
   * ►  lokakuuta (6)
   * ►  syyskuuta (5)
   * ►  elokuuta (4)
   * ►  heinäkuuta (5)
   * ►  kesäkuuta (5)
   * ►  toukokuuta (8)
   * ►  huhtikuuta (6)
   * ►  maaliskuuta (3)
   * ►  helmikuuta (3)

 * ►  2012 (18)
   * ►  joulukuuta (1)
   * ►  marraskuuta (8)
   * ►  syyskuuta (3)
   * ►  toukokuuta (1)
   * ►  huhtikuuta (1)
   * ►  helmikuuta (3)
   * ►  tammikuuta (1)

 * ►  2011 (4)
   * ►  marraskuuta (3)
   * ►  lokakuuta (1)



Tekstit
Atom

Tekstit

Kaikki kommentit
Atom

Kaikki kommentit








AURINGON ALLA -MATKABLOGI

 * Vuosi 2020, nolla matkaa vai viisi?
 * Hotellitarinoita ja kolme staycationia
 * Airbnb-tarinoita ja kuinka korona on vaikuttanut varauksiin
 * #suomiloma on nyt vietetty, mitä jäi käteen?
 * Jos pitäisi valita yksi: Hailuoto






Tietosuojalauseke



Teema: Yksinkertainen. Sisällön tarjoaa Blogger.



Diese Website verwendet Cookies von Google, um Dienste anzubieten und Zugriffe
zu analysieren. Deine IP-Adresse und dein User-Agent werden zusammen mit
Messwerten zur Leistung und Sicherheit für Google freigegeben. So können
Nutzungsstatistiken generiert, Missbrauchsfälle erkannt und behoben und die
Qualität des Dienstes gewährleistet werden.Weitere InformationenOk