www.kaupunkiliikenne.net
Open in
urlscan Pro
178.213.232.246
Public Scan
Submitted URL: http://www.kaupunkiliikenne.net/
Effective URL: https://www.kaupunkiliikenne.net/
Submission: On November 12 via api from US — Scanned from FI
Effective URL: https://www.kaupunkiliikenne.net/
Submission: On November 12 via api from US — Scanned from FI
Form analysis 0 forms found in the DOM
Text Content
KAUPUNKILIIKENNE.net UUSIN SISÄLTÖ Täältä löydät uusimmat sivut ja viimeisimmät päivitykset aikajärjestyksessä. Alkusanat Määritelmiä – jo 15 vuotta! Kokemuksia ja esimerkkejä maailmalta Blogi Antero Alku English summary Perustietoa Kaupunkien raideliikenne Suomessa Alkutieto Oy Ajankohtaista -------------------------------------------------------------------------------- Tampere Vuonna 2014 käynnistynyt Tampereen raitiotiehanke valmistui. Tunnelma on kuin muillakin Euroopan uusilla raitioteillä. Artikkeli Tampereesta kertaa hankkeen historian. -------------------------------------------------------------------------------- Turku Raitiotien palauttaminen Turkuun tulee päätettäväksi syksyllä. Lue artikkeli Turun entisestä ja mahdollisesti tulevasta raitiotiestä! -------------------------------------------------------------------------------- Raidejokeri Helsingin ja Espoon kehämäisen pikaraitiotien rakentamisesta saatiin päätös yli 25 vuoden odotuksen jälkeen. Rakentaminen alkoi 2019. Sivuston artikkeli kertoo hankkeen pitkästä valmistelusta. -------------------------------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------------------------------- Tampereen raitiotie valmistui Suomen neljännessä raitiotiekaupungissa alkoi liikenne hyvää eurooppalaista tasoa olevalla modernilla raitiotiellä. Lue Tampereen raitiotiestä ja sen synnystä! -------------------------------------------------------------------------------- Frankfurtin raideliikenteellä on paljon samaa historiaa kuin Helsingissä Raitiotie on keskeinen Frankfurtin joukkoliikenteen muoto. Vuonna 1986 raitioliikenne aiottiin keskustasta lopettaa kun viimeinen Stadbahn-tunneli valmistui. Kaupunkilaiset nousivat kapinaan ja raitiotie säilyi. Lue artikkeli Frankfurtin raideliikenteestä! -------------------------------------------------------------------------------- Paikkakilometrikohtainen elinkaarilaskenta paljastaa erilaisten ja erikokoisten liikennevälineiden keskinäiset kustannukset Bussit ovat pieniä, lyhytikäisiä ja niillä ajetaan kaupungin kustantamilla kaduilla. Raitiovaunut ja junat ovat suuria ja pitkäikäisiä. Ja raiteet on tehtävä erikseen. Eri liikennevälineiden kustannus, autoilu mukaan lukien, voidaan laskea vertailukelpoisesti elinkaaren ajalta ja matkustajapaikkaa kohden. Ja siten, että lasketaan myös katujen, ratojen ja muun infran kustannus. Lue perusteellinen artikkeli liikennejärjestelmän kustannuksista! -------------------------------------------------------------------------------- ALKUSANAT Näillä sivuilla on tietoa kaupunkiliikenteestä, sen tekniikasta ja taloudesta sekä merkityksestä kaupunkirakenteelle. Sivujen sisällön painopiste on nykyaikaisessa eurooppalaisessa hyvien käytäntöjen mukaisessa raitioliikenteessä. Kansainvälisesti raitioliikennettä kutsutaan nimellä Light Rail. Suomessa käsitteelle ei ole vakiintunutta nimeä. 1990-luvulla nimitykseksi vakiintui pikaraitiotie.Viime aikoina on puhuttu modernista raitiotiestä tai katuraitiotiestä, kuten Tampereen raitiotien yhteydessä. Light Rail tarkoitti alun perin saksalaista Stadtbahnin määritystä, joka puolestaan oli alkujaan konsepti esimetrosta. Pikaraitiotie tarkoitti siten perinteisen metron ja raitiotien ominaisuuksia yhdistävää raideliikennettä, jossa nopeutta haettiin pitkin pysäkkivälein ja luotettavuutta voimakkaalla eristämisellä muusta liikenteestä. Erityisesti Ranskassa poikettiin tästä ajatuksesta siten, että vahvan eristämisen sijaan raitiotie ja sen pysäkit tehtiin helposti saavutettaviksi ja nopeus ja luotettavuus järjestettiin vahvoilla liikenne-etuuksilla. Olennainen osa raitiotietä oli kaupunkikeskustan kävelyalue, jonka läpi raitiovaunut ajoivat katutasossa. Nykyaikaisen raitiotien hyvät käytännöt tarkoittavat: * Vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä * Raitiotiellä on täydet liikenne-etuudet muuhun katu- ja tieliikenteeseen nähden * Pysäkkivälit optimoidaan kävelymatkat ja rakennettu ympäristö huomioon ottaen * Raitiotie toimii luotettavasti ja täsmällisesti, katuliikenteen ruuhkat eivät vaikuta raitiotiehen * Vaihdot ovat järjestettyjä ja synkronoituja, pääsääntöisesti saman laiturin puolelta toiselle * Aikataulut perustuvat vakiominuutteihin, jotka toistuvat kaikkina tunteina Olen koonnut näiden sivujen tiedon sekä kirjallisuudesta että käytännön kokemuksesta maailman eri kaupunkien joukkoliikenteestä. Kirjatiedolla ei voi korvata omaa kokemusta, koska ratkaisujen toimivuus, käytettävyys sekä viihtyvyys ovat ymmärrettävissä vain matkustamalla itse. Suomessa on toistaiseksi raitiotie vain Helsingissä, jonne raitiotie tuli jo 1800-luvun puolella. Nykyaikaista raitiotietä on vasta suunniteltu Helsingissä Jokerilinjalle ja Tampereella ja Turussa kaupunkien uudeksi joukkoliikennevälineeksi ja keinoksi kehittää kaupunkia. Tampereella rakentaminen alkoi vuoden 2017 alusta. Raide-Jokerin rakentaminen käynnistyi 2019. Kun ei ole esimerkkiä, jonka voi itse nähdä ja kokea, on vaikea ymmärtää, mistä raitiotiessä on kysymys. Näyttää olevan vaikea ymmärtää, että ne asiat, joista itähelsinkiläiset metrossaan pitävät ovat olemassa myös nykyaikaisessa raitiotiessä. Raitiotiellä miellyttävä matkustaminen ja helppo kulku pysäkiltä samalla tasolla olevan vaunun lattialle voi ulottua ilman vaihtamista nykyisen liityntäbussin pysäkille asti. Vaikea on Suomessa ollut myös ymmärtää, että modernin raitiotiejärjestelmän kustannukset ovat paljon pienemmät kuin suomalaiset metron rakentamiskustannukset. Ja että kustannusarviot pitävät eivätkä moninkertaistu, kuten on käynyt tunnelihankkeiden kanssa. Tätäkään ei ole vielä käytännössä nähty, vaan raitiotiesuunnitelmat saavat kärsiä tunnelihankkeiden virheistä ja ongelmista. Mutta maanpinnalla ei ole tunnelirakentamisen riskejä, eikä raitiotie tarvitse kymmenien miljoonien monikerroksisia asemia hisseineen ja liukuportaineen. Myöskään raitiotien liikenteenhoidon kustannuksien edullisuuteen ei tahdota uskoa. Helsingin 1970-luvun vaunut ja autoilun häiritsemä liikennönti on kallista, joskin lipputulot ovat useiden vuosien ajan kattaneet ratikkamatkan kustannukset. Mutta modernin raitiotien häiriötön ja nopea liikenne nykyaikaisin vaunuin on ratkaisevasti halvempaa kuin Helsingin raitioliikenne. Rakentamiskustannuksista on myös kokemusperäistä tietoa. Tällä sivustolla olen kertonut jo vuonna 2003 Saksassa julkaistusta artikkelista, jossa oli tutkittu 43 rakennettua raideliikennehanketta. Tunnelirakentaminen oli tullut 4–7 kertaa niin kalliiksi kuin maantasoinen rakentaminen. Espoossa Matinkylän metron kustannukset ovat vähintään 3-kertaistuneet 10 vuoden aikana. Helsinkiin rakennetut raitioteiden laajennukset ovat pysyneet budjeteissaan. Tampereella vaunujen ja niiden kunnossapidon 40 vuoden sopimus todistavat raitioliikenteen busseja halvemmaksi. Liikennejärjestelmän kustannuksia tehtyjen sopimusten perusteella olen käsitellyt laajassa artikkelissa Liikennejärjestelmän kustannukset. Artikkelista on myös englanninkielinen versio. Sivut on koonnut DI Antero Alku. Olen käytettävissä myös tapauskohtaisiin selvityksiin ja analyyseihin yritykseni Alkutieto Oy:n kautta. Palaute ja kysymykset sähköpostiini: etunimi.sukunimi [ät] alkutieto.fi Paluu sivun alkuun. -------------------------------------------------------------------------------- Tehnyt Antero Alku, 15.5.2002. Päivitys 7.8.2021. Ensimmäinen pikaraitiotiesivusto on ollut osoitteessa http://alku.net/liikenne alkaen 18.2.1999. Alan kirja: Mennäänkö metrolla? Kertoo raitioteistä! Valokuvat: Toisen sarjan uusi Helsingin Artic-raitiovaunu kaupungintalon edustalla mutta Turun väreihin esittelytarkoituksissa teipattuna. Helmikuu 2018 Kahden kaksivirtaraitiovaunun juna Kaiserstrassen kävlykadulla Karlsruhessa heinäkuussa 2003. Eurotram-raitiovaunu Strassburgissa juuri auringonlaskun jälkeen heinäkuussa 2003. Kaikki kuvat Antero Alku