www.eilentein.com Open in urlscan Pro
2a00:1450:4001:80f::2013  Public Scan

Submitted URL: http://eilentein.com/
Effective URL: http://www.eilentein.com/
Submission: On November 08 via api from US — Scanned from DE

Form analysis 0 forms found in the DOM

Text Content

SIVUT

 * ETUSIVU
 * TUTORIAALIT
 * LINKIT





2019/02/20


RYIJY JA KUINKA SEN TEIN









No blogaamisestahan ei tuu yhtään mitään mutta käsitöistä muuten kyllä, ja nyt
kun vihdoin sain valmiiksi tämä lähes vuoden kestäneen ja varmasti työläimmän
koskaan tekemäni lankatyön, oli ihan ihan ihan ihan pakko saada se tänne asti!
Että tässä tulee! Ja sitä paitsi instan puolella lupasin vähän avata prosessia. 


Ellikkäs! Se oli viikkoa ennen jouluaattoa 2017, kun pikkuveli kirjoitti
joulupukille, että toivoisi ryijyä joululahjaksi. Noh, ihan viikossa se ei
synny, sen tajusin jo ilman kummempaa ryijykokemustakin. Annoin siis lahjakortin
jossa lupasin tehdä ryijyn. Yhdessä ideoitiin muutama kuva-aihe ja loputa
pähkäiltiin pitkään Fight club -elokuvan Marla Singerin klassisen röökikuvan ja
Yksin kotona -elokuvien Kevinin kuvan kanssa, ja päädyttiin Marlaan. Alun perin
meinasin tehdä ryijyn sekatekniikalla, mutta tästä tulikin ihan perinteisin
ryijysolmuin tehty työ. Aloitin tekemisen siis joskus maaliskuussa 2018. Välillä
tein joka ilta monta tuntia, vällillä oli kuukauden tai parin taukokin. Mutta
luulen, että jos olisin tehnyt tätä päivittäin, niin silti se olisi vienyt
jokusen kuukauden. Esim. kollaasikuvassa alla ainakin keskimmäisen rivin kuvat
on otettu viikon välein, ja viikon aikana tein muistaakseni joka päivä ainakin
vähän.


(Ja kyllä, söin aika paljon herkkuja tätä tehdessä. Namsk.)


Valmiin työn koko oli noin 50cm x 70cm.









Eli, hidasta on, mutta tekeminen on teknisesti (oikeesti!) helppoa ja varsin
koukuttavaa. Ja näin se siis syntyi! 




RYIJYN TEKEMINEN


1. Mallikuva. Aloitin googlailemalla sopivaa kuvaa. Hakusanoihin laitoin mm.
Marla Singer + black white + stencil, sillä ajatuksissa oli tuollainen
mustavalkokuva. Toki kuvankäsittelyohjelmalla voi itsekkin muokata kuvasta
stencil -tyyppisen, jos semmosta haluaa.


2. Kuvan muokkaaminen pikseleiksi. Kun sopiva kuva löytyi, latasin sen suber
yyber näpsäkälle sivustolle, jossa voi mistä tahansa kuvasta tehdä
kirjontamallin (ilmaiseksi ja online!). Ite saa päättää pistojen määrän ja
värien määrän, ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, käykää ihmeessä katsomassa ja
testaamassa sivusto Pixel Stitch! Kokeilin erilaisia pistojen määriä
(kauhistelin kokonaismäärää) ja lopulta sain tehtyä mallin jossa oli mahd. vähän
pistoja mutta kuitenkin tunnistettava kuva. Tämä versio oli noin 70 pistoa leveä
ja 100 pistoa korkea. Sit vaan latasin pikselöidyn kuvan! (muutamia muokkauksia
tein vielä sit prosessin aikana).



3. Materiaalien hankinta. Ryijypohjia on olemassa erimoisia, mä halusin
ehdottomasti pohjan, joka sallii kaikenlaisen sooloilun ja rytmittelyn pistojen
kanssa. Niinpä päädyin ostamaan Hoppy pointista helsingistä Smyrna
kanavakangasta. Tämä sama pohja soveltuu siis myös kanava- ja ristipistotöihin.
Tätä myydään kahdella erilaisella tiheydellä, mä käytin tuota väljempää pohjaa
koska tiesin että haluan paksuhkoja solmuja. Käyttämäni musta lanka on Novitan
seiskaveikkaa ja valkoinen Adlibriksen Socki lankaa. Molempia kului paljon,
oisko ollut 500g per väri?


4. Kuvio pohjaan. Hahmottelin permanent -tussilla (permanent, ettei väri irtoo
lankaan solmua tehdessä!) pohjaan ryijyn kuvion. Toki voi seurata vain tuosta
ruudukostakin ja välillä teinkin niin, mutta tekemistä (ja
sooloilua/lintsaamista!) helpottaa kun piirtää työn pohjaan. Ja koska mulla oli
käytössä pääosin vain kaksi väriä, en tokikaan piirtänyt joka pistoa, vaan isot
saman väriset alueet merkkasin vain reunoja myöden.


6. Lintsaa! Koska työ on iso, siis sekä kooltaan että työmäärältään, mun
työskentely pohjautui lintsaamiseen aina kun mahdollista. Eli. Kaikki
pikkasenkaan isommat samanväriset värialueet tein vain joka toiselle riville.
Oikeastaan suurin osa siis työstä on tehty vain joka toiselle riville ja lähinnä
osa kasvoista  ja käden tummat viivat on tehty joka riville. Lintsaaminen
vähentää työmäärää _huomattavasti_. Mutta huom! Että ryijyn tiheys säilyisi
samana, tein joka toiselle riville tehdessäni tuplalankamäärällä verrattuna joka
rivin pistoihin. Eli, joka riville tehdessäni mulla oli valmiissa
nukassa/solmussa neljä lankaa, joka toiselle tehdessäni kahdeksan lankaa. Alla
kuvio, jossa on punaisella merkattu ne mallikuvan pikselit, joihin oikeasti tein
solmun. Huomaatte, että lintsasin aina kun mahdollista, heh!





7. Huolittelu. Muista kääntää reunat sivuilta pari senttiä (mä käänsin tehdessä
niin, että reunassa tein solmun myös käänteen läpi). Työn ylä- ja alareunaan
taas kannattaa jättää kunnon kääntövara, koska ainakin tämmönen isompi työ on
hyvä tukea pujottamalla ohut puurima käänteisiin. Pienempi työ säilyttänee
ryhtinsä ilmankin.










YLEISTÄ RYIJYN TEKEMISESTÄ


- Käsin ommellun ryijyn tekemiseen tarvitset siis tukevan ja isosilmäisen
neulan, ryijypohjan, (villa)lankaa ja ryijynukkulastan.


- Ryijysolmun/ryijynukan tekemiseen löydät hyviä ohjeita esim. kuvien ja videoin
kera täältä. Yllä olevassa kuvassa näkyy mun uusi ryijyprojekti, jossa on
käytössä sama ryijypohja. Siihenkin merkkasin kuvioiden äärilaidat valmiiksi.
Ryijysolmujen paikan merkkaan aina kahdella täplällä, ja itse solmu muodostuu
siis tuon mun kömpelön tikkupiirustuksen tavoin, eli kahden vierekkäisen
säikeen/täplän ympärille. Ilmeisesti yleensä tähän kyseiseen pohjaan solmut
tehdään paljon väljemmin, mutta hyvin onnistui tosiaan tällä mun tiheämmällä
solmutuksellakin.


- Ryijyä tehdessä on ehdottomasti järkevintä edetä alhaalta ylöspäin ja aina
vasemmalta oikealle. Tällöin aiemmin tehty ryijynukka on mahd. vähän tiellä.
Mutta ei se nyt mahdotonta ole tästä ajoittain vähän poikeata, kuten esim.
kollaasikuvasta näkyy. Samoin tein suusta tulevan savualueen viimeisenä ja nyt
aloitin uuden ryijyn, jossa etenen ihan miten sattuu, heh!


- Suosittelen ryijynukkalastan käyttöä! Ensin ajattelin että en halua sitä
käyttää, koska sen käyttö tuntui aluksi kömpelöltä ja lisäksi halusin ettei
ryijyssä näkyisi rivit niin selkeästi. Mutta tasamittaisen nukan aikaan
saamiseksi lasta kyllä auttaa. Mä käytin ihan vaan perusviivoitinta. 


- Ryijyssä voi käyttää monenmoista lankaa, mutta huomaa, että esim. pörröinen ja
löyhäkierteinen lanka antaa aivan erilaisen vaikutelman kuin vaikka
napakkakierteinen sukkalanka. Myös langan paksuus vaikuttaa ilmeeseen. Eli jos
haluaa tiheyden näyttävän kauttaaltaan samalta, olisi lankojen hyvä olla edes
sinnepäin samanpaksuisia. Mulla tuossa savussa on mukana myös ohuen ohutta
pörrölankaa, ja se kyllä heti toi vähän erilaista fiilistä pintaan.


 
Kysykää jos tulee mieleen jotain kysyttävää! Nyt en laittanut tarkemmin ohjetta
itse tekemiseen (siiis solmun tekemiseen), vaan yleisemmin ryijyn tekemiseen
omasta kuvasta käsin. Mutta olisiko ollut vielä tarkemmalle ohjeelle tarvetta?


Ja mähän siis otin heti toisen ryijyn työn alle ja itse asiassa Jokkekin
innoistui tekemään omaa ryijyä (sekatekniikalla), että kohtalaisen koukuttavaa
hommaa on, ja ainakin instagramin puolella siis pyöritään jatkossakin myös
ryijyjen parissa!


-hanne

Lähettänyt eilen tein klo 22.24 20 kommenttia
Tunnisteet: DIY, itse tehty, lahja, ryijy


2018/11/15


PIPARKAKKUMUOTTI LAPSEN PIIRUSTUKSESTA








Mulla on meneillään työläs mutta antoisa viimeinen (!!!) opetusharjoittelu
näissä kässäopeopinnoissani. Harjoittelut on aina olleet mielenkiintoisia ja
tämä harjoittelu on vasta puolessa välissä, mutta tiedän jo nyt että siitä saan
ehdottomasti eniten irti monellakin tasolla. Yksi kerrassaan hieno homma on
ollut 3D mallintamiseen ja tulostamiseen tutustuminen, ja jopa sen opettaminen!
Ja vaikka en nyt heti oo itelleni 3D printteriä ostamassa, heh, (niitähän saa
käyttää monissa kirjastoissa ihan ilmaiseksi, vink vink), niin jälleen kerran,
innostuin! 


Isänpäivän kynnyksellä tartuin ohjaavan opettajani kertomaan kouluprojektiin,
jossa olivat tulostaneet oppilaiden suunnittelemia piparimuotteja. Mä pyysin
esikoista piirtämään "keksin, jonka haluaisit isälle antaa isänpäivänä", ja sain
kulmikkaan tuotoksen, joka on ehkä mörkö, tai sitten kummitus. Saattoi toi
halloweenin läheisyys vähän vaikuttaa teemaan enenmmän kuin isän miettiminen,
mutta mitäs siitä, hieno tuli! 









Sitten pikkasen näytin kuvalle photoshoppia, muutin kuvan mallinnosohjelman
ymmärtämään muotoon Inkscape -ohjelmalla ja lopuksi mallinsin piparkakkumuotin
Tinkercad -ohjelmalla, joka on muuten erittäin helppo käyttää, ilmainen ja
selaisemma toimiva 3D mallinnosohjelma! (www.tinkercad.com). Siten vain tekele
auki 3D tulostimen omalla ohjelmalla,  tallennus tikulle ja tulostumaan. 


Jaaaaa kun sain tulosteen ulos, ohjaava opettajani kysyi (kuultuaan ensin miten
olin piparkakkumuotin tehnyt), että olinko tietoinen että oli olemassa ILMAINEN
NETTISIVU JOKA TEKEE SUORAAN KUVASTA PIPARKAKKUMUOTIN JA TARJOILEE SEN TAKAISIN
VALMIINA TIEDOSTONA PRINTTERIN OHJELMALLE AVATTAVAKSI. Jeep, en tiennyt, koska
muuten en ehkä olisi käyttänyt puuhaan sitä noin kolmea tuntia, jonka nyt
käytin. Mutta ei siinä. Teille nyt kuitenkin tiedoksi, että älkää tehkö kuten
minä, vaan tehkää järkevämmin!









Eli, jos teillä on pääsy kirjaston 3D tulostimelle, niin tässäpä vinkki vaikkapa
jouluiseksi lahjaksi kummille tai isovanhemmille! Paras on, kun lapsen (tai hei,
vaikka sun oma!) piirustus on valkoisella paperilla, piirrettynä mustalla tai
muulla selkeäkontrastisella värillä. Sitten skannaat tai nappaat kuvan
piirustuksesta (niin ettei kuvassa näy kuin valkoinen tausta ja piirustus), ja
lataat sen sivustolle www.cookiecaster.com (klikkaa kohdasta Trace niin pääset
lataamaan kuvan), muuttele kokoa ja leikkuupinnan korkeutta/paksuutta
halutunlaiseksi ja tallenna tiedosto tikulle. Sit vaan tikun kanssa kirjastoon
jossa on printteri. Henkilökunta auttaa varmasti tulostamisen käynnistämisessä
(tiedosto tulee ensin avata tulostimen ohjelmalla ja tallentaa tikulle
uudelleen. 


Tulostaminen on vielä tämän päivän pienillä koneilla hiiiiiiiiidasta. Esim
vaikka tässä mun omassa tulosteen täyttö ja kerrosten rakentuminen oli säädetty
mahd. pienelle (minkä vuoksi tulostusjälkikin on tuollaista vähän
epätasaisempaa) kesti tämän tulostaminen melkein puolitoista tuntia. 


Mutta muotista tuli hauska ja ennenkaikkea isälle rakas. Niin ja kekseistä tuli
hyviä ja karkkisia, kuten kuuluukin. More is more!


-Hanne


Ps. HUOMENNA TAMPEREELLE KÄDENTAIDOT -MESSUILLE!!! JEEEEEE!!!

Lähettänyt eilen tein klo 14.52 4 kommenttia
Tunnisteet: DIY, itse tehty, kerronpa, lahja, nörttihommia, tekninen työ


2018/10/15


ETUPISTOJA









Helou! Oottehan jo tarttuneet Taitoliiton valitsemaan vuoden 2018
käsityötekniikkaan, kirjontaan?

Mä sain keväällä erityisen mielenkiintoisen, blogiin liittymättömän
työehdotuksen. Unelmien käsityöt -lehden syksyn numeroon oli suunnitteilla juttu
etupistokirjonnasta, ja mä sain tehdä juttuun tulevat kirjonnat. Lähetti
kiikutti mulle laatikollisen kirjottavia tuotteita ja sain aikalailla vapaat
kädet toteutuksessa. Lisäksi kirjoittelin juttuun ohjeet ja vinkkiviitoset. Nyt
tämä mukava "kesätyö" on luettavissa uusimmassa Unelmien käsityöt lehdessä
kolmen aukeaman juttuna! Ja vaikka nyt itse sanonkin, niin jutusta tuli tosi
kiva!

Tekniikkana etupisto oli joo tuttu, mutta en kyllä muista että olisin pelkästään
sitä käyttäen tehnyt mitään isompaa työtä, jos nyt ei lapsuuden ompelukuvia
lasketa. Ja kuulkaas, siinäpä vasta pisto! Aiheeseen paneutuminen, sekä netissä
että ihan käsin kokeilemalla kaikenlaista, valaisi jälleen kerran että
yksinkertaisellakin jutulla voi saada tehtyä vaikka ja mitä. Lehdessä olevien
juttujen lisäksi harjoitukseksi ja ihan vaan omaksi ilokseni (no ja ihan taas
vaan puhtaasta tekniikkahurahtamisesta) mä esimerkiksi kirjoin tuon ylimmän
kuvan pädipussukan täyttämällä pistoilla pintaa erisuuntiin alueittain. Tää oli
ihan puhtaasti pinterestin haamupinnistä kopsattu idea, mutta hyvä esimerkki
tekniikan monipuolisuudesta. Ja mikä parasta, näihin pistoihin pystyy ihan kuka
tahansa!  Tekniikka on nopea, helppo, varioitavissa ja toteutettavissa monin
materiaalein. Ja siinä kohtaa kun tuntuu että kaipaisi kirjontaan lisää
variaatiota, ei muuta kun käyttöön hakusana sashiko embroidery, ja taas mennään!







-hanne

Lähettänyt eilen tein klo 13.56 8 kommenttia
Tunnisteet: DIY, itse tehty, kerronpa, kirjonta


2018/09/16


NYT REPPU JUPISET!





Tervehdys pitkähköksi venyneen kesätauon jälkeen! Useampaakin postausta oon
aloitellut pitkin loppukesää, mutta vasta nyt kun lueskelin oman graduaiheeni
keksimisen tueksi ja inspiraation lähteeksi uunituoretta väitöskirjaa
neuloblogeista, tuli tarve saada oikeasti elämää taas tänne eilen tein
puolellekin. Olkoonkin, että tämä haiskahtaa pahasti sen graduaiheen päättämisen
välttelyltä! Mitään en myönnä!

Tämän em. väitöskirjan viiden vuoden välein (2008 ja 2013) tehdyn kyselyn
tuloksista väläyteltiin, että blogien suurin kukoistuaika olisi ohi. Ehkä näin
onkin? Vai onko muoto jotenkin muuttumassa? Ainakin oma blogini on muuttunut,
mutta se nyt on ehkä vain luonnollista, yhden ihmisen tarinan muutos. Mitään
blogien suoranaista korvaajaa en myöskään oo löytänyt, siis jotain paikkaa missä
samalla tavalla olisi ideat ja ohjeet tallennettuna ja samalla jaossa. Siis
perusteellisemmin kuin vaikkapa instassa, helpommin löydettävissä kuin facen
ryhmissä ja näppärämmin selattavana kuin youtube -videoilla. Ravelryn tyyppiset
ryhmät on toki yksi...Onko? En tiedä. Ehkä mun pitää tutkia tätä! Minne
kässääjät tallettaa tekeleensä? No, meikäläisen Eilen tein on edelleen mitä on,
vaikkakin harvakseen päivittyen. Ja viimeksi toissapäivänä sieltä (täältä)
tarkistelin mittoja, joita ei mulla missään muualla ole ylhäällä, heh! Musta
tuntuu, että niin kauan kuin teen käsitöitä, en voi kokonaan lopettaa
blogaamista, koska sitten en koskaan laita mitään mihinkään talteen. Ja sit
harmittaa kun arvon uusiksi toimivia mittoja/materiaaleja/tekniikoita.

Ja siiiiis, aasinsiltana itse aiheeseen, näitä tarkistelemiani mittoja tarvin
reppuun, jonka alustavasta suunnitelmasta poiketen toteutinkin lähes täysin
samalla tavalla, kuin ihanan ihanan joutsenreppuni, jonka tein ohjeineen pari
vuotta sitten. Sekin reppu on vielä hengissä, mutta hieman huoltoa vailla. Ja
kun Jokke jäi nyt vuorostaan kotiin vauvelssonin (no okei yksivuotiaan) kanssa
ja mä vapauduin takas koulunpenkille, tuli selkee tarve uudelle repulle,
tietenkin.










Kankaan sukelsin Eurokankaan palalaareista, tämä on jotain verhoilukangasta,
paksua, jämäkkää ja aika karheaakin. Ja valtavan kaunista! Jokke on varaillut
kankaanjämää itselleen johonkin laukkujutskaan, koska kangas on vaan kerrassaan
ajattoman tyylikästä. Repun vuorikankaasta järjestin muuten Instagramin storyssa
äänestyksen, vaihtoehtoina oli tämä kässäopeopintojeni ekana keväänä yhtenä
kurssityönä värjäämäni ja painamani kangas ja sitten Vimman värikäs puuvilla.
Äänestys oli tiukka, mutta noin 10% enemmistön tuella päädyin tähän
origamikankaaseen. Onhan se jo syntytaustansakkin vuoksi sovelias koulureppuun!

Parkkinahkaiset hihnat on Rustoopuorista jo ekan repun aikoihin ostettu, soljet
on Hobby pointista, ja harmaa hihna Killinkosken nauhtatehtaan tehdasmyymälästä
(menkää muuten ihmeessä käymään täällä jos satutte lähistölle!!!). Kankaan
pintaan hinkkasin Fjällravenin mehiläisvaha/parafiinilla vähän kosteudensuojaa.
Vuorin tuin tukikankaalla.

Ainut isompi muokkaus aiempaan reppuun oli Fjällraveinin yhdestä repusta tuttu
muunneltavuus, jossa reppuhihnat saa kiskaistua yhdeksi pitkäksi olkahihnaksi.
No, ekalla käyttökerralla jouduin toteamaan että hihnasysteemi ei kuitenkaan
tuollaisena toiminut, nauhat luistaa liiaksi kun repussa on enemmän painoa.
Pitänee joku nepparihommeli vielä lisätä. 






Sellaista siis! Luonnoksissa odottaa postauksen alkuja mekon muokkauksista ja
niiden vaikutuksesta, taaperon ruokalapusta kaavoineen, koulutyönä parini kanssa
tekemästäni sivustosta joustavien kankaiden ompelun tueksi sekä myös vähän
tietoa vihdoin keväällä valmiiksi saamastani kandista, jossa tutkin
inspiraatiota tuottavia tekijöitä käsityöllisissä blogipostauksissa. Varsinkin
viimeinen näistä on sellainen jonka jakamista tänne teille odotan, oottehan te
sitä tutkimusjoukkoa!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

-Hanne

Lähettänyt eilen tein klo 23.07 2 kommenttia
Tunnisteet: asusteet, DIY, itse tehty, koulu, oma elämä, ommeltu


2018/06/19


HELPPO JA HELPOMPI VALEAMPIAISENPESÄ [OHJE]









Huomasinpas facesta tässä taannoin, että tädilläni on ampiaispulma parvekkeella.
Oltiin sattumalta tapaamassa piahkoin yo-juhlien merkeissä, niin päätinpäs
laittaa virkaten. Kuulemma nämä toimii? Ja kun en osannut päättää kokoa, tein
ensin yhden kaksinkertaisella langalla, sitten toisen samalla ohjeella ja
yksinkertaisella langalla, ja nyt kokeilumielessä vähän myöhemmin vielä yhden
matonkuteella. Ettei jäisi silleen puolitiehen tämä homma!


Sitten toissa viikonloppuna ihanassa Ommelissa törmäsin ihanaan Inkaan, ja sain
hetken rupattelun myötä tietää, että en ole ainut joka toisinaan googlaa jonkun
oman ohjeensa/kässäilynsä kun miettii että mites se nyt tulikaan tehtyä/on
järkevä tehdä, heh! Joten sen tiedon rohkaisemana, tässäpä sitten nämäkin ohjeet
tänne muistiin ja jakoon!

Nämä valmistuvat nopsasti, matonkudeversio ihan supernopeasti, mutta
lankaisiakin virkkaa illassa helposti muutaman! 



VALEAMPIAISPESÄ VILLALANGASTA VIRKATEN


Lanka: meleerattu harmaa seiskaveikka. Kaksinkertaisella langalla virkattuun
pesään menekki noin 30g, yksinkertaiseen noin 15g
Koukku: Kaksinkertaisella langalla virkaten nro 5, yksinkertaisella nro 3,5 (tai
käsialan mukaan)
Koko: Kaksinkertaisella langalla virkattuna korkeus noin 12 cm, leveys noin 8
cm. Yksinkertaisella langalla korkeus noin 9 cm ja leveys noin 6 cm

Lisäksi tarvitaan täytettä, esimerkiksi sanomalehti, kahvipaketti tai
saumurijäte toimii hyvin.


Aloitus: Tee langasta lenkki (ns.  magic ring aloitus, ohje esim. täällä) ja
virkkaa lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa. Kiristä lenkki tiukaksi ja sulje kierros
piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa. 


1. krs: Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan 2 pylvästä. Sulje kierros
piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
2. ja 3.  krs: Virkkaa *1 pylväs yhteen pyvääseen, virkkaa 2 pylvästä yhteen
pylvääseen*, toista *-* koko kierroksen ajan. Sulje kierros piilosilmukalla.
Virkkaa 3 ketjusilmukkaa
4. -8. krs: Virkkaa 1 pylväs jokaiseen pylvääseen. Sulje kierros
piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
9. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *3 pylvästä (yksi pylväs aina yhteen
pylvääseen), jätä 1 pylväs välistä*, toista *-* koko kierros. Sulje kierros
piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
10. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *2 pylvästä (yksi pylväs aina yhteen
pylvääseen), jätä 1 pylväs välistä*, toista *-* koko kierros. Sulje kierros
piilosilmukalla.


Täytä tässä kohtaa työ esimerkiksi kangassilpulla.


Lopetus: Virkkaa 1 kiinteä silmukka jokatoiseen pylvääseen. Jatka näin kunnes
täyttöaukko on suurinpiirtein kiinni. Katkaise lanka mutta jätä pitkä häntä
ripustusnarun virkkaamiseen ja päättelyyn. Pujottele langalla muutaman kerran
auko kunnolla kiinni. 

Ripustusnaruksi riittänee villalankapätkäkin, mutta varsinkin jos pesä on
virkattu kaksinkertaisella langalla, on tässä kohtaa helppo erottaa langat
toisistaan ja virkata kummallakin vähän tukevammat nauhat ripustamista varten.



Huom. tässä pesässä täytteenä on paksua pakkausmuovia, mutta lukija vinkkasi
että linnut saattavat nokkia muovia pesästä. Jos siis pesä on jossain minne
pääsee linnutkin, voi muovitäyte olla linnuille vaaraksi!





 


VALEAMPIAISPESÄ MATONKUTEESTA VIRKATEN


Lanka: Meleeratun harmaa ontelokude, menekki noin 50g
Koukku: nro 8, tai käsialan mukaan
Koko: Korkeus noin 10 cm ja leveys noin 8 cm


Aloitus: Tee langasta lenkki (ns.  magic ring aloitus, ohje esim. täällä) ja
virkkaa lenkkiin 6 kiinteää silmukkaa. Kiristä lenkki tiukaksi ja sulje kierros
piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan. Virkkaa3  ketjusilmukkaa.


1. krs: Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan 2 pylvästä. Sulje kierros
piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
2. ja 3. krs: Virkkaa 1 pylväs jokaiseen pylvääseen. Sulje kierros
piilosilmukalla. Virkkaa 3 ketjusilmukkaa.
4. krs: (kavennuskierros) Virkkaa *1 pylväs yhteen pylvääseen, jätä 1 pylväs
välistä*. Toista *-* koko kierros. Sulje kierros piilosilmukalla. 


Kuteesta virkattu pesä on niin tukeva, että sitä ei tarvitse erikseen täyttää.
Se pysyy kyllä muodossaan!


Lopetus: Virkkaa 1 kiinteäsilmukka joka toiseen pylvääseen. Jatka, kunnes
täyttöaukko on suurinpirrtein kiinni. Katkaise lanka, mutta jätä pitkä häntä
ripustusnarua varten. Pujottele kuteella muutaman kerran auko kunnolla kiinni.
Vedä virkkuukoukun avulla kuteen pää pesän sisään ja sivusta ulos. Tee kuteeseen
paksu solmu ja verä ripustuslenkistä solmu pesän sisään. 




Ripusta roikkumaan! Vapiskaa ampparit, tää paikka on jo varattu!






-Hanne

Lähettänyt eilen tein klo 9.30 5 kommenttia
Tunnisteet: DIY, itse tehty, ohje, virkattu
Vanhemmat tekstit Etusivu

Tilaa: Blogitekstit (Atom)




Tämä on blogi meidän tee se itse -jutuista sekä siitä, miten ne on tehty.
Tervetuloa!





SEURAA

Facebook / Instagram / Bloglovin




AIHEET

amigurumi arvonta asusteet betonityöt blogiyhteistyö DIY DIY häät hamahelmet
heijastimet huivi hyväntekeväisyys infoa blogista itse tehty joulu kaava
kankaanpainanta kehräys kerronpa keskeneräistä kirjat kirjonta kirpparilta
kissat koruaskartelu koulu kudottu kutistemuovi käsityömessut lahja
lastenvaatteet leikki-ikäinen lelu lifestyle maalattu me neulottu näperrelty
nörttihommia odotus ohje oma elämä ommeltu origamit ostoksia paperiaskartelu
perheen kesken pipo pyörä pääsiäinen ruokaa/reseptit ryijy saippua sisustus
sponsoroitu sukat taapero tekninen työ tunnustus tuttinauha tuunattu vauva video
virkattu värjätty



EILEN TEHTY

 * ▼  2019 (1)
   * ▼  helmikuuta (1)
     * RYIJY JA KUINKA SEN TEIN

 * ►  2018 (12)
   * ►  marraskuuta (1)
   * ►  lokakuuta (1)
   * ►  syyskuuta (1)
   * ►  kesäkuuta (1)
   * ►  toukokuuta (1)
   * ►  huhtikuuta (2)
   * ►  maaliskuuta (1)
   * ►  helmikuuta (2)
   * ►  tammikuuta (2)

 * ►  2017 (20)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (2)
   * ►  lokakuuta (2)
   * ►  syyskuuta (2)
   * ►  elokuuta (1)
   * ►  heinäkuuta (2)
   * ►  kesäkuuta (3)
   * ►  toukokuuta (2)
   * ►  huhtikuuta (2)
   * ►  helmikuuta (1)
   * ►  tammikuuta (1)

 * ►  2016 (32)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (2)
   * ►  lokakuuta (3)
   * ►  syyskuuta (2)
   * ►  elokuuta (3)
   * ►  heinäkuuta (2)
   * ►  kesäkuuta (1)
   * ►  toukokuuta (6)
   * ►  huhtikuuta (3)
   * ►  maaliskuuta (1)
   * ►  helmikuuta (3)
   * ►  tammikuuta (4)

 * ►  2015 (39)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (6)
   * ►  lokakuuta (5)
   * ►  syyskuuta (5)
   * ►  elokuuta (2)
   * ►  heinäkuuta (4)
   * ►  kesäkuuta (3)
   * ►  toukokuuta (3)
   * ►  huhtikuuta (3)
   * ►  maaliskuuta (2)
   * ►  helmikuuta (1)
   * ►  tammikuuta (3)

 * ►  2014 (42)
   * ►  joulukuuta (2)
   * ►  marraskuuta (6)
   * ►  lokakuuta (4)
   * ►  syyskuuta (3)
   * ►  elokuuta (5)
   * ►  heinäkuuta (3)
   * ►  huhtikuuta (4)
   * ►  maaliskuuta (4)
   * ►  helmikuuta (4)
   * ►  tammikuuta (7)

 * ►  2013 (74)
   * ►  joulukuuta (5)
   * ►  marraskuuta (6)
   * ►  lokakuuta (7)
   * ►  syyskuuta (4)
   * ►  elokuuta (7)
   * ►  heinäkuuta (5)
   * ►  kesäkuuta (4)
   * ►  toukokuuta (8)
   * ►  huhtikuuta (6)
   * ►  maaliskuuta (6)
   * ►  helmikuuta (7)
   * ►  tammikuuta (9)

 * ►  2012 (100)
   * ►  joulukuuta (9)
   * ►  marraskuuta (6)
   * ►  lokakuuta (7)
   * ►  syyskuuta (6)
   * ►  elokuuta (9)
   * ►  heinäkuuta (6)
   * ►  kesäkuuta (6)
   * ►  toukokuuta (8)
   * ►  huhtikuuta (14)
   * ►  maaliskuuta (8)
   * ►  helmikuuta (10)
   * ►  tammikuuta (11)

 * ►  2011 (30)
   * ►  joulukuuta (9)
   * ►  marraskuuta (8)
   * ►  lokakuuta (11)
   * ►  syyskuuta (2)