www.turtlebet.com Open in urlscan Pro
172.67.152.195  Public Scan

Form analysis
1 forms found in the DOM

POST https://www.aweber.com/scripts/addlead.pl

<form action="https://www.aweber.com/scripts/addlead.pl" method="post" target="_self" class="">
  <div class="form-group"><input type="text" name="name" required="" placeholder="Etunimi:" style="margin-bottom:0.5rem;width:100%;border:1px solid #000;padding:0.75rem;font-weight:700;color:#3C0F6E" id="awf_field-111548748"
      class="inputField__Ec9xa form-control"></div>
  <div class="form-group"><input type="email" name="email" required="" placeholder="Sähköposti:" style="margin-bottom:0.5rem;width:100%;border:1px solid #000;padding:0.75rem;font-weight:700;color:#3C0F6E" id="awf_field-111548749"
      class="inputField__Ec9xa form-control"></div><input type="hidden" name="meta_web_form_id" value="1776791894"><input type="hidden" name="meta_split_id" value=""><input type="hidden" name="listname" value="awlist5763638"><input type="hidden"
    name="redirect" value="https://turtlebet.com/fi/thank-you.html" id="redirect_43b10d04d98a0839227ccb7eca9c1f03"><input type="hidden" name="meta_redirect_onlist" value="https://turtlebet.com/fi"><input type="hidden" name="meta_adtracking"
    value="Turtlebet_uutiskirje_1.0"><input type="hidden" name="meta_message" value="1"><input type="hidden" name="meta_required" value="name,email,custom Olen yli 18-vuotias,custom Hyvaksyn tietosuojaselosteen"><input type="hidden"
    name="meta_tooltip" value="email||Kirjoita sähköpostiosoite tähän...">
  <div style="display:flex;justify-content:space-between;align-items:center">
    <div style="padding-right:0.5rem">
      <div class="form-group">
        <div class="checkboxWrapper__awP2S form-check form-check-inline"><input type="checkbox" name="custom Olen yli 18-vuotias" required="" id="awf_field-111548750" class="form-check-input"><label title="" for="awf_field-111548750"
            class="form-check-label">Olen yli 18-vuotias</label></div>
      </div>
      <div class="form-group">
        <div class="checkboxWrapper__awP2S form-check form-check-inline"><input type="checkbox" name="custom Hyvaksyn tietosuojaselosteen" required="" id="awf_field-111548751" class="form-check-input"><label title="" for="awf_field-111548751"
            class="form-check-label">Hyväksyn <a href="/fi/tietosuojakaytanto.html" style="color:white" target="_blank">tietosuojaselosteen</a></label></div>
      </div>
    </div><input type="submit" name="submit" value="Tilaa" style="padding:0.5rem 1.5rem;border:none;font-size:1.2rem;font-weight:700;color:#ffffff;box-shadow:0 2px 5px rgba(0, 0, 0, 0.6)" class="submitBtn__18t66">
  </div>
  <div style="display:none"><img src="https://forms.aweber.com/form/displays.htm?id=jOzsbOycjBycLA==" alt=""></div>
</form>

Text Content

VedonlyöntiNettikasinotTietoa meistä
fi
fi
fi
Turtlebet
Pintaa syvemmältä
Naisten ja miesten palkkaerot urheilussa
Pintaa syvemmältä


NAISTEN JA MIESTEN PALKKAEROT URHEILUSSA

Tapio Penttilä06.10.2021Lukuaika: 21 min
Sisällysluettelo
 * Naisurheilijan euro lajeittain
 * Naiskiekkoilijat elävät köyhyydessä, miehet tienaavat miljoonia
 * Kuka on ammattiurheilija?
 * Pohjoismaiden välillä ei juuri eroja sukupuolten välisissä palkkaeroissa
 * Mies-, ja naisurheilijoiden sukupuolten palkkaerot Pohjoismaissa (2016)
 * Näin vuoden 2017 laaja selvitys miesten ja naisten tuloeroista urheilussa
   tehtiin
 * Tuloerot sukupuolten välillä valtavia myös huipulla
 * Eniten tienanneet suomalaisurheilijat (2019)
 * Eniten tienanneet suomalaiset naisurheilijat (2019)
 * Kymmenen eniten ansainneen suomalaisurheilijan keskitulot verovuosina
   2016-2019
 * Palkkaerot valtavia myös maailmalla
 * Mies- ja naisurheilijoiden keskiansioita lajeittain (USA, maailma 2019)
 * Miesten ja naisten tuloerot jalkapallossa
 * Naiset harvassa Forbesin eniten tienanneiden urheilijoiden listauksissa
 * Eniten tienanneet naisurheilijat maailmassa (2020)
 * Kymmenen eniten tienanneen naisurheilijan ansioiden keskiarvon kehitys
   vuosina 2010-2020
 * Forbesin top 10 eniten ansanneiden urheilijoiden keskiarvotulot
   sukupuolittain vuosittain listattuna
 * Mistä naisten ja miesten väliset palkkaerot työelämässä johtuvat?
 * Miten palkan suuruus määräytyy?
 * Johtuvatko sukupuolten väliset palkkaerot syrjinnästä?
 * Mistä naisten ja miesten väliset palkkaerot urheilussa johtuvat?
 * Urheilu, media ja markkinat – rahavirtojen pyhä kolmiyhteys
 * Urheilutuotteen, median ja markkinan ymmärtäminen tärkeää tuloeroja
   pohdittaessa
 * Miten palkat määräytyvät urheilussa?
 * Miten joukkuelajin urheilijan palkka muodostuu?
 * Näin palkkaerot sukupuolten välillä näkyvät pesäpalloilun arjessa
 * Miten yksilölajin urheilijan palkka muodostuu?
 * Vähäinen medianäkyvyys ja kulttuurinen arvostus urheilun palkkaerojen
   todennäköisimpiä selittäjiä

Palkkaerot naisten ja miesten urheilussa ovat tilastollinen fakta. Ei ole
juurikaan väliä, tarkastellaanko Suomen vai maailman huippu-urheilijoita,
palkka- ja bonusansioita vai tuloja sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta,
kilpa- ja huippu-urheilun pelikentät ovat yhä miesten dominoima areena.

Eroja on toki yhä edelleen myös tavallisessa työelämässä. Miehet tienaavat
keskimäärin naisia enemmän sekä keskiarvo- että mediaanituloja tarkasteltaessa,
eikä Suomi tee tässä tilastossa poikkeusta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan
yksityisellä sektorilla vuonna 2019 työskennelleen kuukausipalkkaisen miehen
mediaaniansio oli 3 777 euroa ja naisten 2 972 euroa. Naisen mediaanieuro
yksityisellä sektorilla oli siis 79 senttiä.

Ero kuulostaa hurjalta, mutta se ei ole mitään verrattuna kilpa- ja pelikentillä
vallitsevaan todellisuuteen. Ammattiurheilussa palkkaerot miesten ja naisten
välillä ovat vielä merkittävästi suuremmat.


NAISURHEILIJAN EURO LAJEITTAIN


Infogram

Yllä olevassa taulukossa on poimintoja Ylen vuonna 2017 tekemän selvityksen
perusteella suomalaisten maajoukkuetason naisurheilijoiden ansioista verrattuna
maajoukkuetason miesurheilijoiden tuloihin. Luvut ovat karuja lajista
riippumatta. Keskimäärin naisurheilija tienaa Suomessa kolme senttiä jokaista
vastaavan tason miesurheilijan ansaitsemaa euroa kohtaan.

Lajien välillä oli toki merkittäviäkin eroja, ja esimerkiksi ampumahiihdossa
Kaisa Mäkäräisen (197 087 €) ja lumilautailussa Enni Rukajärven (50 994 €)
tulojen myötä naiset ansaitsivat keskimäärin mieskollegoitaan selvästi enemmän.

Isossa kuvassa yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan muuta todellisuutta.
Naisurheilijat harjoittavat ammattiaan todellisessa palkkakuopassa.


NAISKIEKKOILIJAT ELÄVÄT KÖYHYYDESSÄ, MIEHET TIENAAVAT MILJOONIA

Erot olivat suurimmat palloilulajeissa. Esimerkiksi Suomen seuratuimmassa ja
suosituimmassa lajissa jääkiekossa suurituloiset NHL-ammattilaiset kasvattivat
otoksen eroja merkittävästi. Aineistossa mukana olleet kahdeksan NHL-pelaajaa
nostivat miesmaajoukkueen pelaajien keskimääräisen vuosiansion 3,1 miljoonaan
euroon naisten ansioiden jäädessä alle 10 000 euroon. Naisten maajoukkueen
pelaajat ansaitsivat siis vain noin 0,3 senttiä jokaista miehen tienaamaa euroa
kohtaan.

Tilanne naiskiekkoilijoiden osalta on ollut jopa kestämättömällä tasolla, sillä
Tilastokeskuksen pienituloisuuden rajaan (17 880 € vuodessa) peilaten
naismaajoukkueen jäsenet täyttävät pienituloisen kriteerit heittämällä.

--------------------------------------------------------------------------------

> Suomessa palloilu- ja joukkuelajeissa menestys näyttäisi tuovan
> naisurheilijoille vain mainetta, ei mammonaa.

--------------------------------------------------------------------------------

Suomessa seurat eivät maksa palkkaa, ja naismaajoukkueen pelaajat elävät ja
harjoittelevat ammattimaisesti köyhyyden keskellä. Taloudellinen toimeentulo on
ollut vaikeaa, etenkin kun useissa tapauksissa pelaajat maksavat seuralle
omavastuuosuuden joukkueen kuluista, kuten matka- ja harjoitustilojen
kustannuksista sekä valmennushenkilöstön palkoista. Pelaajat siis maksavat
seuroille pelaamisesta sen palkan tai muun korvauksen saamisen sijaan.

--------------------------------------------------------------------------------


KUKA ON AMMATTIURHEILIJA?

Voiko urheilija olla ammattilainen ja urheilla työkseen ansaitsematta siitä
rahaa? Kysymys on paljon moniulotteisempi kuin mitä ensin saattaisi ajatella.

Esimeriksi Sanastokeskus määrittelee ammatin ”samankaltaista työtä tekevien
henkilöiden rooliksi, joka perustuu tulonhankintatarkoituksessa tehdyn työn
sisältöön ja tietyissä tapauksissa henkilön suorittamaan koulutukseen.

”Kielitoimiston määritelmä työlle puolestaan on ”tietoisesti jonkin tehtävän
suorittamiseen tähtäävä toimintaa, työntekoa, työskentelyä, toimintaa” tai
”ansio-, palkkatyö, toimi, virka”.

Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa urheilijan ammatin määritelmässä riittää,
että osallistuu kilpaurheilutapahtumiin, harjoittaa omaa lajiaan ja kilpailee
siinä yksin tai joukkueen osana. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen
TE-palveluiden ammattiurheilijan määritelmässä noudatellaan Tilastokeskuksen
linjaa, mutta lisätään myös palautumisen ulottuvuus sekä osallistuminen
erilaisiin ”sponsori- ym. tilaisuuksiin”.

Huomionarvoista on, että ammatin ja työn käsitteiden klassisemmissa
määritelmissä viitataan tulonhankintaan ja palkkatyöhön. Tilastokeskuksen ja
TE-palveluiden kohdalla urheilijan ammattia määrittäessä ei puhuta ansiotulosta
tai palkkatyöstä mitään. Näyttäisi siis siltä, että urheilu voi olla ammatti,
vaikka sillä ei tienaisi euroakaan.

Urheilua voi miettiä myös sijoituksena. Nuorena ja uran alkuvaiheessa leipä ja
ansiot voivat olla tiukassa, mutta mahdollisen läpimurron ja menestyksen myötä
palkintorahat voivat nousta nopeasti merkittäviin summiin.

--------------------------------------------------------------------------------

Kiekkoilijat ovat hakeneet toimeentuloon apua muun muassa työttömyyskorvauksen
muodossa, mutta TE-toimiston lausunto esimerkiksi maajoukkuehyökkääjä Susanna
Tapanin tapauksessa oli lohduton:

”Hakijan katsotaan työllistyvän päätoimisesti omassa työssään urheilijana.
Hakija pelaa kahdessa seurassa jääkiekkoa ja ringetteä korkeimmalla sarjatasolla
Suomessa. Hakijan toiminnan katsotaan olevan niin sitovaa, että se on esteenä
kokoaikatyön tekemiselle. Mediassa olleen tiedon mukaan hakijalla on manageri
apunaan.”

– Aluksi aloin vain nauraa, kun se oli niin vitsi. Tämä tuntuu tosi epäreilulta,
koska en saa palkkaa urheilusta. Ja silti työttömyystuki evättiin minulta
urheilun takia, Tapani kertoi Ylelle.

Ongelma on monille urheilijoille tuttu. Täysammattilaisena eläminen vaatii
viikossa kymmeniä harjoitustunteja, eikä 40-tuntinen työviikko oheen ole
optimaalinen palautumisen ja kehittymisen näkökulmasta. Kun päälle lasketaan
kilpailutapahtumat matkustusvaatimuksineen, voi työelämän ja pelaamisen
yhdistäminen olla mahdotonta. Monissa tapauksissa pelaajat joko ottavat
palkatonta vapaata kilpailukauden ajaksi tai saavat muuten järjestettyä päivänsä
kilpailun mahdollistamiseksi, esimerkiksi tekemällä lyhyempää päivää pelipäivinä
tai tekemällä tunteja varastoon.

Vaikka jääkiekkoilijat elävät suhteellisesti pahimmassa palkkakuopassa, myös
jalkapallossa tuloerot ovat suuret. Helmareiden avauskokoonpanon pelaajan
keskimääräinen vuosiansio oli 17 298 euroa, Huuhkajissa avaukseen nimensä
saaneen pelaajan vuosiansiot nousivat yli 400 000 euroon.

Suomessa palloilu- ja joukkuelajeissa menestys näyttäisi tuovan
naisurheilijoille vain mainetta, ei mammonaa.


POHJOISMAIDEN VÄLILLÄ EI JUURI EROJA SUKUPUOLTEN VÄLISISSÄ PALKKAEROISSA

Ylen yhdessä Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöiden SVT:n ja NRK:n toteuttamassa
jättiselvityksessä käy ilmi, ettei kolmen maan välillä ole isoja eroja: naiset
tienaavat miesurheilijoita selvästi vähemmän jokaisessa mukana olleessa maassa.

Aineistossa kolmesta Pohjoismaasta mukana olleiden 329 urheilijan tuloja
tarkastelemalla selvisi, että huippu-urheilijanaiset tienasivat verovuonna 2016
yhteensä 7,6 miljoonaa euroa ja miehet peräti 135 miljoonaa euroa – miltei
18-kertaisen määrän. Huippu-urheilijanaisen euro oli aineiston perusteella
Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa keskimäärin 5,6 senttiä.


MIES-, JA NAISURHEILIJOIDEN SUKUPUOLTEN PALKKAEROT POHJOISMAISSA (2016)

Pohjoismaiden välillä ei juuri eroja sukupuolten välisissä palkkaeroissa
Infogram

--------------------------------------------------------------------------------


NÄIN VUODEN 2017 LAAJA SELVITYS MIESTEN JA NAISTEN TULOEROISTA URHEILUSSA
TEHTIIN

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa kerättyyn aineistoon valittiin yhteensä 10
lajia, joita harrastetaan kaikissa maissa: jalkapallo, jääkiekko, käsipallo,
alppihiihto, ampumahiihto, maastohiihto, lumilautailu, yleisurheilu, golf ja
uinti. Lisäksi jokainen maa sai valita lajeja kansallisen erityiskiinnostuksen
mukaan. 

Suomessa miesmaajoukkueurheilija ansaitsi keskimäärin noin 661 000 euroa
vuodessa, nainen 22 000 euroa. Naisurheilijan euro oli Suomessa keskimäärin 3
senttiä.

Ruotsissa miesmaajoukkueurheilijan vuosiansio oli keskimäärin noin 1,6 miljoonaa
euroa. Naisurheilijan vuosiansiot jäivät noin 22 800 euroon. Naisurheilijan euro
oli Ruotsissa vain noin 1,4 senttiä.

Norjassa urheilijanaiset tienasivat keskimäärin noin 58 000 euroa vuodessa,
miehet 247 000 euroa. Tilanne oli vertailumaista paras, mutta silti sukupuolten
välinen palkkaero oli huima – naisurheilijan euro oli Norjassakin vain noin 23
senttiä. 

Tulotiedot ovat vuodelta 2016, eivätkä ne välttämättä ole täydelliset. Kaikissa
maissa urheilijoilla on jonkinlainen mahdollisuus siirtää tuloja
urheilijarahastoihin ja vähentää lajista syntyneitä kuluja verotuksessa.

Suomessa (Yle) aineistossa tutkittiin verovuoden maajoukkueurheilijoiden tuloja
12 lajissa: jääkiekko, jalkapallo, maastohiihto, ampumahiihto, alppihiihto,
lumilautailu, käsipallo, golf, uinti, yleisurheilu, paini ja nyrkkeily. Mukana
oli 56 miestä ja 50 naista.

Maajoukkuetason 56 miesurheilijaa tienasivat yhteensä 37 miljoonaa euroa,
naisilla yhteistienestit jäivät 1,1 miljoonaan euroon.

Ruotsissa (SVT) aineistossa mukana oli kahdeksan lajia: jalkapallo, jääkiekko,
alppihiihto, maastohiihto, ampumahiihto, uinti, yleisurheilu ja golf. Golf
jätettiin aineiston ulkopuolelle. Urheilijoiden määrä oli 143, joista 108:lle
löydettiin riittävällä luotettavuudella tulotietoja.

Ruotsissa aineistossa mukana olleiden miesurheilijoiden keskimääräinen
vuosiansio oli noin 1,6 miljoonaa euroa, naisten ansioiden jäädessä noin 22 800
euroon. Miehet tienasivat keskimäärin 72 kertaa enemmän naisiin verrattuna.

Ruotsissa naiset ansaitsivat enemmän uinnissa (n. 23 800 € vuosiansiot vs. n. 4
400 €), maastohiihdossa (n. 30 720 € vs. n. 14 000 €) ja alppihiihdossa (n. 32
000 € vs. n. 21 100 €).

Ruotsissa tuloeroja sukupuolten välillä nostivat eniten jääkiekko (miesten
keskiansio vuodessa noin 4,6 miljoonaa euroa vs. naisten n. 15 600 €) sekä
jalkapallo (miesten n. 2,2 miljoonaa € vs. naisten n. 30 000 €).

Norjassa (NRK) tutkittiin kymmenen lajin urheilijoiden tuloeroja: käsipallo,
jalkapallo, jääkiekko, golf, yleisurheilu, alppihiihto, maastohiihto,
ampumahiihto, lumilautailu ja uinti. Mukana oli 110 urheilijaa, 55 naista ja 55
miestä.

Lumilautailussa ja uinnissa otoskoko oli liian pieni keskitulon laskemiseksi, ja
lajit jätettiin tulosten ulkopuolelle.

Tulokset Norjassa olivat vertailumaista tasa-arvoisimmat: miesurheilijan
keskimääräinen vuosiansio oli kaikki lajit huomioiden noin 247 000 €,
naisurheilijan noin 58 000 €. Naisurheilijan euro Norjassa oli siis keskimäärin
noin 23 senttiä.

Norjassa naiset ansaitsivat enemmän vain golfissa, jossa naiset tienasivat noin
210 000 € vuodessa enemmän miespelaajiin verrattuna.

--------------------------------------------------------------------------------


TULOEROT SUKUPUOLTEN VÄLILLÄ VALTAVIA MYÖS HUIPULLA

Jos sukupuolten välisiä palkkaeroja tarkastellaan laajemman aineiston sijaan
absoluuttisella huipulla, voidaan havaita erojen olevan edelleen merkittäviä.

Mikäli tarkastellaan palkkaeroja kotimaan näkökulmasta, Suomeen veroja maksavien
urheilijoiden osalta, miehet dominoivat verovuonna 2019 eniten tienanneiden
listaa.


ENITEN TIENANNEET SUOMALAISURHEILIJAT (2019)

Eniten tienanneet suomalaisurheilijat
Infogram

Palkkakuningatar Kaisa Mäkäräinen löytyy vasta listan sijalta 14. eniten
tienaavana naisena. Mäkäräisen jälkeen seuraava naisurheilija vuonna 2019 oli
Krista Pärmäkoski, joka jäi top 20:n (22.) ulkopuolelle niukasti noin 80 000
euron tuloillaan. Huomionarvoista on se, että eniten tienanneiden
naisurheilijoiden listalle mahtuu vain yksilölajin urheilijoita. Tutkin mediassa
esillä olleita verotietoja vuosien 2016 ja 2019 ajalta, eikä neljän vuoden
aikana mukaan mahtunut yhtäkään joukkuelajin edustajaa.


ENITEN TIENANNEET SUOMALAISET NAISURHEILIJAT (2019)

Eniten tienanneet suomalaiset naisurheilijat 2019
Infogram

Vaikka vuosittaisia vaihteluita tuloissa esiintyy etenkin talvilajien
yksilöurheilijoiden osalla, tarkastelujakson aikana voidaan huomata naisten
tulojen laahaavan tasaisesti perässä myös eniten tienanneiden urheilijoiden
keskiansioiden perusteella.


KYMMENEN ENITEN ANSAINNEEN SUOMALAISURHEILIJAN KESKITULOT VEROVUOSINA 2016-2019



Vuonna 2016 naisten tulokärjen keskimääräinen euro kaikkiin urheilijoihin
verrattuna oli 23 senttiä, vuonna 2017 21 senttiä, 2018 vain 12 senttiä ja
vuonna 2019 17 senttiä.



PALKKAEROT VALTAVIA MYÖS MAAILMALLA

Palkkaerot miesten ja naisten urheilussa ovat maailmanlaajuinen ilmiö, vaikka
yllä käsiteltiin vain pohjoismaista ja suomalaista aineistoa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa trendi on hyvin samankaltainen ja palkkaerot jopa
suhteessa suurempia, olkoonkin, että naisammattilaisten vuosiansiot ovat
keskimäärin merkittävästi suurempia kuin Pohjoismaissa.

Alla olevaan taulukkoon on kerätty palkkadataa viidestä lajista, joissa on
ammattimaista sarja- ja kilpailutoimintaa sekä miehissä että naisissa.


MIES- JA NAISURHEILIJOIDEN KESKIANSIOITA LAJEITTAIN (USA, MAAILMA 2019)

Mies- ja naisurheilijoiden keskiansioita lajeittain (USA, maailma 2019)
Infogram

Datan perusteella tennis nousee esille positiivisessa valossa. Naisten
ammattilaistenniksen kattojärjestön WTA:n ja miesten ammattilaistenniksen
kattojärjestön ATP:n top 100 -listalla olevien pelaajien keskiansiot ovat
ylivoimaisesti lähimpänä toisiaan. Naispelaajan euro on keskimäärin noin 84
senttiä.

Taistelu palkkatasa-arvon puolesta tenniksessä ei ole kuitenkaan ollut helppo,
eikä se ole ollut lyhyt. Urheilun tasa-arvon pioneeri, ristiritari ja
puolestapuhuja Billie Jean King aloitti 1970-luvulla taistelun kohti
palkkatasa-arvoa tenniksessä, ja vaikka ensimmäinen erävoitto (tasa-arvoinen
palkintorakenne US Openissa) tuli jo vuonna 1973, viimeiset Grand Slam
-turnaukset Ranskan avoin tennisturnaus ja Wimbledon seurasivat perässä vasta
vuonna 2007.

Vaikka tennis on edennyt pitkälle yli 50 vuotta kestäneen taistelun aikana,
työtä on yhä tehtävänä. Palkintorahojen tasapuolinen jakautuminen Grand Slam
-turnaukset pois lukien on pikemminkin poikkeus kuin sääntö ja tuloerot miesten
ja naisten välillä ovat yhä olemassa.

Muut lajit kuten golf, koripallo, jääkiekko ja jalkapallo ovat vielä
vuosikymmenten päässä tenniksen kehityksestä.

Esimerkiksi FIFA:n hallinnoimassa jalkapallon MM-kisoissa epätasa-arvo
palkintorahojen jakautumisen suhteen on suorastaan eeppinen. Vuoden 2018 miesten
jalkapallon maailmanmestaruusturnauksen palkintorahapotti oli 400 miljoonaa
dollaria, eli noin 330 miljoonaa euroa. Voittajajoukkue Ranska nettosi pokaalin
ohella 38 miljoonaa dollaria, tai 31,3 miljoonaa euroa.

Vuotta myöhemmin naisten MM-kultaa jalkapallossa juhlinut USA:n joukkue sai
tyytyä murto-osaan miehiin verrattuna – vuoden 2019 MM-kisoissa rahaa oli jaossa
30 miljoonaa dollaria ja voittajajoukkue sai tyytyä 4 miljoonan dollarin eli
noin 3,3 miljoonan euron pottiin.


MIESTEN JA NAISTEN TULOEROT JALKAPALLOSSA

Naisten ja miesten tuloerot jalkapallossa
Infogram

FIFA:n silmissä naisten maailmanmestaruuden arvo oli noin 11 prosenttia miesten
maailmanmestaruudesta.


NAISET HARVASSA FORBESIN ENITEN TIENANNEIDEN URHEILIJOIDEN LISTAUKSISSA

Olemme tarkastelleet tähän mennessä naisten ja miesten välisiä palkkaeroja
urheilussa Pohjoismaissa laajemmin, Suomessa urheilun tulokuninkaiden ja
-kuningattarien osalta, luoneet katsauksen viiteen suureen lajiin Yhdysvalloissa
ja pöyristyneet FIFA:n sekä UEFA:n palkintorahojen jaon selvistä eroista
sukupuolten välillä.

Varmastihan tilanne on edes vähän parempi, mikäli tarkasteluun otetaan
urheilusta leipänsä tienaavien kermojen kerma, Forbesin legendaariset eniten
tienanneiden urheilijoiden listat vuosilta 2010–2020?

No ei, eipä juuri. Vaikka miten lukuja kääntelisi, naisilla ei ole ollut asiaa
globaalin urheilun massipäälliköiden tulolistan top 10:een yhtenäkään vuotena
tarkastelujakson aikana. Jopa sadan eniten tienanneen joukkoon yltäminen on
tehnyt tiukkaa.

Vuoden 2020 top 100 -listalle ylsi kaksi naisurheilijaa ensimmäistä kertaa
sitten vuoden 2016. Tenniksen supertähdet Naomi Osaka ($37,4 miljoonaa, listan
29.) ja Serena Williams ($36 miljoonaa, listan 33.) iskivät kiilaa muuten
miesten hallitsemalle listalle.



ENITEN TIENANNEET NAISURHEILIJAT MAAILMASSA (2020)

Miesten ja naisten palkkaerot urheilussa
Infogram

Positiivisena sivuhuomautuksena voidaan mainita Osakan rikkoneen 37,4 miljoonan
dollarin tuloillaan naisurheilijoiden yhden vuoden tuloennätyksen, joten kehitys
absoluuttisella huipulla käy kohti yhä korkeampia tuloja.

Valitettavasti tulokuningatarten keskiansioiden kehitys ei ole yhtä iloista
katsottavaa. Kymmenen eniten tienanneen naisurheilijan keskiarvotulon
trendikäyrä vaikuttaa olevan ikävän flätti, suorastaan laskeva tarkastelujakson
aikana.

Ylimmillään tarkastelujakson aikana naisen dollari oli 27 senttiä vuonna 2012,
alimmillaan 10 senttiä vuonna 2018. Koko tarkastelujakson keskiarvo naisen
dollarille oli 19 senttiä.

Tulokuningatarten terävimmän kärjen ansioita lähemmin tarkasteltaessa huomataan,
ettei tasaista positiivista kehitystä ole juuri havaittavissa. Vuodesta 2013
asti tilastoitu maksettujen palkintorahojen keskiarvo trendaa hitaasti
tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta kokonaisansioiden keskiarvo on huippuvuodesta
2020 huolimatta ollut laskusuunnassa.


KYMMENEN ENITEN TIENANNEEN NAISURHEILIJAN ANSIOIDEN KESKIARVON KEHITYS VUOSINA
2010-2020



Vaikuttaisi siltä, että naiset tienaavat miehiä vähemmän urheilukentillä
riippumatta tasosta, lajista tai maasta. Tennis muodostaa positiivisen
poikkeuksen, mutta siinäkin sadan eniten tienaavan naisen keskiarvotulot miehiin
verrattuna ovat noin 15–16 prosenttia pienemmät.


FORBESIN TOP 10 ENITEN ANSANNEIDEN URHEILIJOIDEN KESKIARVOTULOT SUKUPUOLITTAIN
VUOSITTAIN LISTATTUNA

Forbesin top 10 eniten ansanneiden urheilijoiden keskiarvotulot sukupuolittain
vuosittain listattuna.
Infogram

Mistä urheilun palkkaerot miesten ja naisten välillä johtuvat?



MISTÄ NAISTEN JA MIESTEN VÄLISET PALKKAEROT TYÖELÄMÄSSÄ JOHTUVAT?

Jotta voisimme ymmärtää miesten ja naisten palkkaeroja urheilussa, on hyvä ensin
tutkia ilmiötä tavallisen työelämän parissa. Sukupuolten välisistä palkkaeroista
ja työelämän epätasa-arvosta käydään edelleen aktiivista keskustelua. Epäkohtien
esille nostaminen, niistä keskusteleminen sekä ongelmien syiden tutkiminen ovat
ensisijaisen tärkeää, jotta niiden ratkaisemiseksi löydetään sopivat keinot.

Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta keskustelu tuntuu olevan jokseenkin
poteroitunutta ja poliittisten motivaatioiden sävyttämää. Vaikka yhteisymmärrys
jonkinasteisesta palkkaerosta sukupuolten välillä löytyy, osapuolet voivat olla
eri mieltä eron suuruudesta, osapuolet eivät jaa näkemyksiä syistä ilmiön
taustalla eivätkä välttämättä edes keskustele ilmiöstä samoilla käsitteillä.

Esimeriksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Heidi Marttila
kertoi naisten ja miesten välisen palkkaeron olevan noin kolme prosenttia vuonna
2015. Ammattiliittojen keskusjärjestö STTK puolestaan kertoo eron olevan 16
prosenttia, ja Yle on samoilla linjoilla.

Marttilan mukaan ’naisen euro on 80 senttiä’ -keskustelu on jopa
tarkoituksenmukaisesti harhaanjohtavaa, sillä siinä verrataan kaikkien
palkansaajien keskiansioita ammatista riippumatta. Todenmukaisemman kuvan saisi,
mikäli verrattaisiin palkkaeroja täsmälleen samaa työtä tekevien kesken, jolloin
naisen euro olisi pikemminkin 97 senttiä.

Keskustelu kaipaa selkeämpiä raameja.

Tarkastellaanko sukupuolten välistä palkkaeroa laajemmasta yhteiskunnallisesta
näkökulmasta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi tasavertaiset mahdollisuudet
koulutuksessa ja työelämässä, kulttuurihistoriasta perityt ennakkoasenteet
naisten ja miesten rooleista yhteiskunnassa ja vaikkapa äitiyden vaikutus? Jos
näin on, tällöin Ylen ja STTK:n käyttämä data kaikkien palkansaajien
keskiansiosta ja siitä johdettu 16 prosentin ero on oikeutettu väite. 

--------------------------------------------------------------------------------


MITEN PALKAN SUURUUS MÄÄRÄYTYY?

Klassisen taloustieteen mukaan palkka, eli työvoiman kustannuksen hinta,
määräytyy kuten kaikki muutkin hinnat vapailla markkinoilla – kysynnän ja
tarjonnan kohtauspisteessä.

Mitä enemmän kysyntää (työnantaja) työvoimalle on suhteessa tarjontaan
(työntekijä), sitä korkeammaksi palkat nousevat. Vastaavasti, mitä enemmän
tarjontaa (työntekijöitä) suhteessa kysyntään (työpaikka) on, sitä alhaisempi
palkka vapaan markkinan tilanteessa on.

Nykyisin palkka neuvotellaan harvoin täysin vapaassa markkinatilanteessa.
Suomessa palkka määritetään työnantajan ja työntekijän sopimuksessa, jonka
vähimmäisehdot määrää työehtosopimus.

Työehtosopimus puolestaan on työntekijöitä edustavan järjestön ja työnantajan
tai työnantajia edustavan järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista,
kuten palkoista, lomista ja muista eduista.

Eräiden teorioiden mukaan keskitetyt työehtoneuvottelut ja työehtosopimukset
vahvistavat täysin vapaassa markkinatilanteessa heikommassa asemassa olevien
työntekijöiden asemaa ja oikeuksia.

--------------------------------------------------------------------------------

Mikäli taas halutaan tarkastella sukupuolten välistä palkkaeroa hyvin rajatusti
täsmälleen samaa työtä tekevien ansioiden kautta, Marttilan esittämä kolmen
prosentin ero on perusteltu.


JOHTUVATKO SUKUPUOLTEN VÄLISET PALKKAEROT SYRJINNÄSTÄ?

Tässä artikkelissa tarkastellaan palkkaeroja sukupuolten välillä laajempana
yhteiskunnallisena ilmiönä. Koen, että työelämän, saati yksittäisen ammatin
palkkatason tarkastelu muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta irrotettuna,
ei yksinkertaisesti ole mielekästä.

Mikäli ilmiötä tarkasteltaisiin tarkasti rajattuna yksittäisen ammatin palkan
kautta, naisten ja miesten yhteiskunnallinen asema, kulttuurinormit ja niiden
historiallinen kehitys sivutettaisiin lähes täysin. Koen, että tässä tapauksessa
emme voi saada hyvää kokonaisymmärrystä ilmiöstä, emmekä yhtä herkästi
mahdollisia syrjiviä rakenteita tai niiden juurisyitä.

Mistä erot sitten johtuvat?

Teorioita on monia, ja niitä on tutkittu paljon. David Runcien varsin
oivallisessa raportissa ”The Gender Wage Gap in Sports: Explaining the Pay Gap
in Sports” on perehdytty lukuisiin eri lähteisiin muun muassa taloustieteen ja
sosiologian saralla.

Runcien mukaan palkkaeroja voidaan selittää ei-syrjivillä ja syrjivillä
teorioilla.

Ei-syrjivien teorioiden ja selitysten mukaan työntekijöiden palkkaeroihin
sukupuoleen tai rotuun katsomatta vaikuttavat neljä tekijää:

 * Työntekijän tuottavuus
 * Koulutus
 * Työtuntien määrä
 * Ammatti.

Ei-syrjivät teoriat katsovat, että mitä tuottavampi ja tehokkaampi työntekijä
on, sitä arvokkaampi hän työnantajalle on, mikä heijastuu myös korkeampana
palkkana.

Myös koulutus vaikuttaa palkkatasoon. Vaikka naisten osuus korkeakoulutetuista
on suurempi, ei-syrjivien teorioiden mukaan naiset valitsevat eri pääaineet ja
valmistuvat eri tutkintoihin kuin miehet. Miehet valitsevat naisia useammin
matemaattiset ja tekniset alat, jotka antavat valmiuksia työskennellä
ammateissa, joissa on korkeampi ansaintapotentiaali.

Ei-syrjivien teorioiden mukaan myös työtuntien määrä ja ammatinvalinta ovat
keskeisiä palkkatasoon vaikuttavia tekijöitä. Teorioiden mukaan naiset eivät
ajallisesti mitattuna työskentele yhtä paljon kuin miehet, jolloin miehet
vääjäämättä oppivat ammatissa keskeisiä taitoja nopeammin ja ovat näin ollen
tuottavampia työntekijöitä.

Lisäksi työhön käytetty aika ja siinä opitut taidot saattavat voivat vaikuttaa
mahdolliseen ylennykseen; mitä enemmän spesifejä taitoja ja parempi ymmärrys
kokonaisuudesta on, sitä todennäköisemmin työntekijä on pätevä hakija
vaativampaan tehtävään työnantajan organisaatiossa.

Lisäksi ei-syrjivien teorioiden mukaan ihmiset valitsevat eri ammatteja
tietoisesti, eikä vapaalla valinnalla ole mitään tekemistä syrjinnän kanssa.
Syiksi eri ammattien valintaan esitetään esimerkiksi halu tai tarve joustavaan
työaikaan ja osa-aikaisen työnteon mahdollisuuteen. Motiiveiksi joustavan
työajan ja osa-aikaisen työn valintaan ei-syrjivät teoriat kuitenkin esittävät
pinttyneitä stereotypioita naisten ja miesten välisestä roolista yhteiskunnassa
ja perheessä. Näitä ovat muun muassa ajatus siitä, että naiset lähtökohtaisesti
ovat keskeisemmässä roolissa perheen kotitalouden pyörittämisessä ja lasten
kasvattamisessa.

Ei-syrjivien teorioiden mukaan palkkaerot naisten ja miesten välillä selittyvät
siis seuraavilla tekijöillä:

 * Naiset työskentelevät vähemmän, sillä naisilla on suurempi rooli kotitalouden
   pyörittämisessä.
 * Naiset ovat vähemmän sitoutuneita työelämään ja eivät ole yhtä tuottavia.
 * Naiset opiskelevat aloja, joista valmistuneet ansaitsevat vähemmän.
   

Syrjivien teorioiden mukaan palkkaerot ja epätasa-arvo työelämässä ovat
monimutkainen kokonaisuus, mutta syiksi voidaan esittää ainakin

 * yhteiskunnalliset stereotypiat
 * ennakkoasenteet ja puolueellisuus
 * äitiyteen perustuva syrjintä.

Naiset osana työvoimaa on historiallisesti varsin tuore ilmiö. Vielä 100 vuotta
sitten yleisesti hyväksytyn kulttuurisen normiston mukaan naisen työ oli pitää
huolta kodista ja lapsista.

Naisten osuus työvoimasta lähti merkittävään nousuun 1930-luvulla, ja kiihtyi
seuraavina vuosikymmeninä erityisesti avioliitossa olevien naisten osalta.
Silti, esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1970 vain 50 % yksinelävistä naisista
ja 40 % avioliitossa elävistä naisista kävi töissä. 1990-luvulle tultaessa
25–54-vuotiaista naisista 74 % oli osa työvoimaa, ja nykyisin Yhdysvalloissa
luku on vakiintunut noin 76 prosenttiin. Miehillä vastaavan ikäluokan
työllisyysaste on 89 %.

Vertailun vuoksi Suomessa 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste vuonna 2019
oli 71,8 %, miesten 73,3 %.

Asenteet muuttuvat jokseenkin hitaasti, vaikka yhteiskunta on ottanut
merkittäviä askeleita luodakseen tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua ja
suuntautua työelämään.

Syrjivien teorioiden mukaan stereotypiat naisten ja miesten rooleista
yhteiskunnassa ovat pinttyneet syvälle kollektiiviseen tajuntaamme. Ajatellaan,
että nainen on perheen ensisijainen lasten hoitaja ja kotitalouden pyörittäjä ja
miehen tehtävä on tuoda leipä pöytään työmaailmassa.

Tämänkaltainen ajattelu ohjaa myös selittämään tuloeroja valinnan illuusiolla.
Pelkistetysti ajatusketju voidaan esitellä seuraavasti:

Koska naiset ovat lasten ensisijaisia hoitajia ja kotitalouden pyörittäjiä, he
lähtökohtaisesti haluavat työskennellä miehiä vähemmän ja valitsevat
osa-aikaisia ja joustavia työtehtäviä, jotta voivat olla enemmän läsnä kotona.
Tämä halu ohjaisi myös koulutusvalintoja; naiset kouluttautuvat aloille, joissa
viikot ovat lyhyempiä ja työmäärä tunneissa mitattuna pienempi.

Syrjivien teorioiden mukaan myös ennakkoasenteet sukupuolta kohtaan ja jopa
suoranainen suosiminen sukupuolen perusteella vaikuttaa palkkaeroihin.
Ajatellaan, että miehet ovat lähtökohtaisesti parempia ja tuottavampia
työntekijöitä kuin naiset.

Myös miesten korkeampi motivaatio työntekoa kohtaan esitetään yhtenä tekijänä.
Ajatellaan, että miehet ovat historiallisista kulttuurinormeista johtuen
lähtökohtaisesti motivoituneempia tuomaan leivän perheen pöytään ja katon pään
päälle, ja naisilla olisi taipumus suosia parempipalkkaisia miehiä puolisoa
valittaessa.

Syrjivien selitysten mukaan työelämässä miesten saatetaan ajatella olevan
tuottavampia työntekijöitä ja parempia vain sukupuolensa perusteella. Kasvatus,
koulutus, työkokemus ja ympäristön vaikuttavat tekijät saavat tässä
ajattelumallissa valitettavan vähän painoarvoa.

Myöskään äitiyttä ei voi syrjivien teorioiden mukaan ohittaa palkkaerojen
selittäjänä. Työelämässä ollaan varovaisia nuorten naisten palkkaamisen suhteen,
ja työhaastattelussa voidaan esittää syrjiviä kysymyksiä esimerkiksi perheen
perustamisen suunniteltuun ajankohtaan liittyen. Äitiys nähdään mahdollisesti
sekä kustannusriskinä palkallisen äitiysloman muodossa että alentuneena
tuottavuutena pitkässä juoksussa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhtä selkeää syytä palkkaeroille ei voida
nimetä. Olisi myös kapeakatseista hyväksyä vain syrjivät tai ei-syrjivät teoriat
ilmiön selitykseksi. Ulkopuolisen silmin eri koulukuntien teoriat ovat ainakin
osittain päällekkäisiä.

Molemmat teoriat tuntuvat kuitenkin tunnustavan, että palkkaa tulisi ansaita
tuottavuuden perusteella, sukupuoleen katsomatta.


MISTÄ NAISTEN JA MIESTEN VÄLISET PALKKAEROT URHEILUSSA JOHTUVAT?

Miesten ja naisten väliset palkkaerot urheilussa on todettu artikkelin
alkuosassa hyvinkin kattavan aineiston pohjalta. Lajeista ainoastaan tenniksessä
naisten palkkataso on edes jokseenkin lähellä miesten palkkatasoa. Miksi näin
on?


URHEILU, MEDIA JA MARKKINAT – RAHAVIRTOJEN PYHÄ KOLMIYHTEYS

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen on tutkinut
ansiokkaasti liikunnan ja urheilun kehitystä ja ammattimaistumista 1900-luvulta
tähän päivään. Väitöskirjassaan ”Kenttien kutsu: tutkimus liikuntakulttuurin
muutoksesta” Itkonen esitti monia oivallisia huomioita huippu-urheilun
kehityksestä ja asemasta, jotka auttavat hahmottamaan myös urheilun palkkaeroja
miesten ja naisten välillä.

Yksi tärkeimmistä huomioista on urheilun asteittainen irtaantuminen politiikasta
kohti julkisuusmarkkinallista urheilua, jossa medialla ja markkinavoimilla on
yhä suurempi valta. Olemme kulkeneet pitkän matkan olympialiikkeen amatörismin
ihannoinnista kohti ammattimaisuutta, ja samalla pelurit huippu-urheilun
korttipöydässä ovat vaihtuneet.

Urheilun ammattimaistuminen ja tiivis yhteys mediaan on tehnyt urheilusta
viihdetuotteen, jota myydään kuluttajille. Urheilun merkitys kansallista
yhtenäisyyden tunnetta luovana tekijänä on vähentynyt, kun arjen tarjontaa ja
kilpailukalenteria täyttävät niin joukkue- kuin yksilölajeissakin
ammattilaisliigat, -sarjat ja -turnaukset rahapalkintoineen.

Globalisaatio ja teknologian kehitys ovat osaltaan ruokkineet urheilutuotteen
kasvua, ja kuluttajat voivat käyttää aikaa ja rahaa juuri heitä kiinnostavien
urheilulajien ja urheilijoiden seuraamiseen suhteellisen edullisesti ja
vaivattomasti.

Urheilun seuraaminen ei rajoitu enää oman kylän tai kaupungin legendojen
seuraamiseen katsomossa ja kentän laidoilla, vaan myllykoskelainen
jalkapallofani voi hyvinkin elää mukana FC Barcelonan, Manchester Unitedin tai
Dallas Cowboysin menestyksen ja menestymättömyyden mukana siinä missä kotoisen
Myllykosken Pallonkin.

Urheilu kiinnostaa kuluttajia, ja media mainostulojen ja tilausmaksujen toivossa
on enemmän kuin valmis sitä kuluttajille välittämään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa TV-kauden 2019/2020 katsotuimmasta neljästä
lähetyksestä kolme oli amerikkalaisen jalkapallon lähetyksiä: NFL Sunday Night
Football piti ykkössijaa, NFL Thursday Night Football oli kolmanneksi katsotuin
ja NFL Monday Night Football neljänneksi katsotuin lähetys.

Myös Suomessa urheilulla on merkittävä sija median kulutuksessa. Perinteisesti
Suomessa katsotuimpien TV-lähetysten kärkisijoja ovat miehittäneet Linnan juhlat
ja urheilun suurtapahtumat tuossa järjestyksessä. Vuonna 2019 tähän saatiin
poikkeus, kun jääkiekon MM-kisojen finaali Suomen ja Kanadan välillä keräsi
vastaanotinten ääreen eniten yleisöä, peräti 2 710 000 katsojaa.

Urheilun kiinnostavuuden jatkaessa kasvuaan yritykset ovat ymmärtäneet urheilun
ja urheilijoiden välineellisen voiman kaupallisten intressiensä edistämisessä.
Sponsorointi ja yhteistyökumppanuudet niin liigojen ja sarjojen, joukkueiden
kuin urheilijoidenkin kanssa ovat loistava keino tavoittaa haluttu kohdeyleisö.

Seurojen ja sankariurheilijoiden tunnettuus sekä niihin liitetyt positiiviset
mielikuvat ovat loistava väline yrityksille tuoda omaa brändiään kuluttajien
tietoisuuteen ja rakentaa jo alkuvaiheessa luottamusta brändin ja asiakkaan
välille.

Urheilun (tuotteena), median ja markkinoiden voidaan siis todeta muodostavan
huippu-urheilun kolmiyhteyden.

Mitä kiinnostavampi urheilu(tuote) on, sitä suuremmaksi kysyntä kuluttajien
keskuudessa muodostuu ja sitä valmiimpi media tuotteen välittämiseen
kuluttajille on.

Median kasvattaessa tavoittavuutta ja näkyvyyttä keräävät vääjäämättä myös
markkinat. Mitä enemmän näkyvyyttä mediassa urheilutuote saa, sitä suuremmiksi
markkinoilta tuotteen alkulähteille virtaavat yhteistyökumppanuus- ja
sponsoritulovirrat muodostuvat.


URHEILUTUOTTEEN, MEDIAN JA MARKKINAN YMMÄRTÄMINEN TÄRKEÄÄ TULOEROJA POHDITTAESSA

Urheilun, median ja markkinoiden keskinäisten suhteiden ymmärtäminen on
keskeistä sukupuolten välisten palkkaerojen ymmärtämiselle. Naisten
ammattilaisurheilu on edelleen verrattain uusi tulokas, ja naiset joutuvat
kamppailemaan yhä pirstaloituneemmassa kulutuskulttuurissa ihmisten
kiinnostuksesta ja ajasta.

Markkinoilta on löydettävä oma tila ja kohdeyleisö, tuotetta ja suhteita mediaan
on jaksettava kehittää systemaattisesti. Tuotteen kiinnostavuuden noustessa,
näkyvyyden ja tunnettuuden kasvaessa mediassa myös markkinat seuraavat
vääjäämättä perässä.

Teknologinen kehitys ja uudet alustat voivat myös olla merkittävässä asemassa.
Sosiaalisen median kautta sekä seurat että yksittäiset urheilijat voivat luoda
itselleen merkittäviäkin tulovirtoja brändäämällä itseään, olemalla aktiivinen
ja rakentamalla itselleen seuraajakuntaa.

Vaikka perinteiset massamediat, kuten TV ja miksei myös suoratoistopalvelut,
istuvat edelleen suurimpien rahavirtojen päällä, sosiaalinen media ja
vaikuttajamarkkinointi on varteenotettava vaihtoehto yrityksille
markkinointistrategioita mietittäessä.


MITEN PALKAT MÄÄRÄYTYVÄT URHEILUSSA?

Urheilijoiden palkkoja tarkasteltaessa on tärkeää huomioida urheilun, median ja
markkinan kolmiyhteyden määrittämän kehyksen vaikutus palkkojen muodostumiseen.

Näkyvyys ja tavoittavuus median kautta kasvaa tuotteen kiinnostavuuden ja
kysynnän perusteella, ja näkyvyyden ja tavoittavuuden myötä kiinnostuvat myös
markkinat eli yhteistyökumppanit. Mitä suurempi kiinnostavuus, sitä parempi
mahdollisuus tuotteella on lätkäistä nollaa luvun perään esimerkiksi
TV-lähetysoikeuksia ja kumppanuussopimuksia neuvoteltaessa.

Lisäksi palkkojen muodostumista on hyvä tarkastella erikseen joukkue- ja
yksilölajien osalla, sillä tulovirtojen muodostuminen ja etenkin niiden jako
poikkeaa merkittävästi joukkuelajin urheilijan ja yksilölajin urheilijan
välillä.


MITEN JOUKKUELAJIN URHEILIJAN PALKKA MUODOSTUU?

Ensimmäisenä tekijänä on luonnollisesti käytettävissä oleva kokonaisbudjetti ja
kuinka ison osan pelaajabudjetti siitä saa. Pelaajabudjetin suuruus määrittää
urheilijoille jaettavissa olevan kokonaispotin.

Joukkuelajeissa toimintaa pyörittävän organisaation tulolähteet (revenue
streams) voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

 1. Ottelutapahtumista saataviin tuloihin (esimerkiksi lipputulot, VIP- ja
    yritysmyynti, oheismyynti)
 2. Kannattajuustoiminta (esimerkiksi jäsenyysmaksut, oheistapahtumat)
 3. Lähetysoikeuksien myynti (TV-, radio-, suoratoisto)
 4. Yhteistyökumppanuudet ja sponsoritulot.

Se, miten suureksi tulovirta lopulta muodostuu, riippuu monesta tekijästä. Yksi
suurimmista tekijöistä on kuitenkin jo aiemmin käsitelty urheilutuotteen, median
ja markkinoiden pyhä kolmiyhteys, eikä urheilutuotteen itsensä tekemää
taidokasta markkinointia voi yksinkertaisesti korostaa tarpeeksi. Yhtenä
loistavana esimerkkinä urheilun brändimarkkinoinnista voidaan mainita
amerikkalaisen jalkapallon ammattilaissarja NFL.

Kuinka suuri pelaajien osuus seuran kokonaistuloista sitten on?

Pelaajien osuus liikevaihdon osuudesta kustannusten kattamisen ja omistajan
itselleen ottavan siivun jälkeen vaihtelee lajeittain ja maittain. Esimerkiksi
NBA:ssa liikevaihdosta noin 50 prosenttia ohjautuu pelaajille. Huomionarvoista
on, että naisten koripallon ammattilaissarjassa WNBA:ssa vastaava luku on vain
25 prosenttia.

Kotimaan urheilussa tuoretta dataa tulonjaosta on hieman haastava löytää, mutta
kansallislajimme pesäpallo tarjoaa tietoja vuodelta 2012, joita käytän paremman
puutteessa lähteenä.

Pesäpallo sopii vertailupohjaksi myös siitä syystä, että se on ollut pitkään
naisten kotimaan palloilusarjoista seuratuin, ja piti kärkipaikkaa ainakin vielä
vuonna 2017.

Vuonna 2012 miesten Superpesiksen joukkuekuluihin (huom. sisältää myös
pelinjohdon ja valmennuksen) ohjautui kokonaisbudjeteista kaikki seurat
huomioiden keskimäärin noin 48 %. Naisten Superpesiksessä joukkuekuluihin
ohjautui noin 30 %.

Yksittäisiä joukkueita tarkasteltaessa kokonaisbudjetista joukkuekuluihin
naisten puolella ohjautui suurimmillaan 69 % ja pienimmillään 11 %. Miesten
puolella vastaavat lukemat olivat 68 % ja 23 %. Lukemia tarkastellessa on
tärkeää muistaa joukkuekulujen suhteellisen osuuden todennäköisesti olevan sitä
pienempi, mitä suurempi kokonaisbudjetti on.

--------------------------------------------------------------------------------


NÄIN PALKKAEROT SUKUPUOLTEN VÄLILLÄ NÄKYVÄT PESÄPALLOILUN ARJESSA

Miten palkkaerot sukupuolten välillä näkyvät urheiluseuran arjessa? Pyysin
pelaajakokemusta miesten Superpesiksestä sekä valmennus- ja pelinjohtokokemusta
niin miesten kuin naisten Superpesiksestäkin omaavaa Mikko Pirhosta avaamaan
palkkaerojen vaikutusta joukkueiden toiminnan arkeen.

”Kansallispeli pesäpallon sisällä pelaajapalkkiot ovat tänäkin päivänä
todellinen villi länsi. Pelaajapalkkioiden sääntely on vaikeaa, sillä
kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa tarkkaa palkkarakennetta ei muodostu ja
lopulta tilanne muodostuu jo miestenkin Superpesiksessä sellaiseksi, että
parhaat pelaajat saavat pyytämänsä palkkion ja vastaavasti suurelle osalle
maksetaan lähinnä kulukorvauksia muistuttavia rahoja.

Naisten Superpesiksessä käytäntö on vieläkin kirjavampi, sillä myös seurojen
taloudellinen vakaus ja rakenne ailahtelevat valtavasti saman sarjatason
sisällä. Vuosittain 1–2 seuraa voi normaalioloissa hyvin, 4–5 selviää kattaen
niukasti toiminnan kulut ja loppujen kulurakenne tuottaa joko vuosittain
tappiota tai pelaajapalkkioiden määrä kyetään pitämään erittäin nuorella
pelaajamateriaalilla käytännössä pelkissä kulukorvauksissa.

Palkkioista puhuttaessa miesten Superpesiksen parhaiden pelaajien vuosiansiot
ovat 55 tuhannen euron luokkaa, kun taas naisissa yksittäiset pelaajat pääsevät
lähelle urheilijaturvan alarajaa, mutta käytännössä sen alle eli n. 11 tuhatta
euroa. Tämä johtuu siitä, että pelaajan ylittäessä kyseisen rajan seura on
velvoitettu hankkimaan urheilijalle mm. tapaturma- ja eläkevakuutuksen ja
sivukuluineen palkkio nousee toiminnan resursseihin nähden huomattavan
kalliiksi.

Käytännön tasolla kuitenkin koko lajin rakenne on muodostettu palvelemaan
opiskelun ja työelämän mahdollisimman hyvää yhdistämistä urheiluun, sillä
koulutusta vastaavan työn järjestyminen pelipaikkakunnalta tai sen lähettyviltä
antaa sekä urheilijalle että seuralle taloudellisen selkänojan rakentaa tulevia
kuvioita. Pelaajapalkkioiden kirjaaminen on ollut vähintäänkin kirjavaa läpi
lajin nykyhistorian, sillä vaikkapa seurakytköksen kautta syntyvä työ ja
pelaajapalkkio muodostavat kokonaisuuden, jonka erotteleminen esim. joukkueen
pelaajabudjettia varten voidaan tehdä käytännössä millä jakaumalla tahansa.

Urheilijan ja valmentajan arjessa pelaajapalkkioiden määrä näyttäytyy usein
kokonaiskuorman suunnittelua määrittävänä tekijänä. Mikäli urheilijalle on
taloudellisesti sekä työelämän raamien kannalta mahdollista tehdä
kuormittavimmat osat kaudesta pelkästään urheilun ehdoilla, voidaan olettaa
vähintäänkin palautumisen olevan todennäköisesti parempaa. Myös päiväaikaan
tehtävät pienryhmäharjoitteet tulevat tätä kautta helpommin mahdollisiksi, mikä
puolestaan mahdollistaa korkeammat toistomäärät tietyissä harjoitteissa antaen
samalla valmennusryhmälle enemmän mahdollisuuksia yksilöllisempään analyysiin ja
palautteeseen.

Naispesiksen suurimmat haasteet tulevat jatkossakin olemaan taloudessa. Eri
alueiden vetovoimatekijät ovat täysin erilaisia, eikä osalla seuroista ole muuta
mahdollisuutta kilpailla pelaajista kuin raha, jota niillä ei lähtökohtaisesti
ole. Huippupelaajat siirtyvät helposti jo hyvinkin nuorina joukkueisiin, joissa
on mahdollista tavoitella kärkisijoja ja pienessä lajissa jokainen pelaaja on
listattu tarkkaan jo tämän noustessa pääsarjatasolle pelaajana.

Pitkäjänteiset, omien kasvattien varaan rakennettavat projektit ja niiden
onnistuminen ovat myös avaintekijä tulevaisuudessa. Samanaikaisesti myös
seuraorganisaation on kyettävä kasvamaan ja kehittymään tavalla, joka tukee
pelaajan motivaatiota jäädä osaksi projektia pidemmällä aikajänteellä. Mikäli
pelaaja kokee, etteivät seuran suunta, resurssit ja näkymä lähivuosina vastaa
sitä mihin pelaajan oma potentiaali edellyttää, hän siirtyy pelaamaan toisaalle.

Tämän välttäminen pelkän rahan avulla on resursseihin nähden erittäin kallis ja
kuluttava tie, joten tukirakenteet urheilun, olosuhteiden, valmennuksen laadun
sekä siviilielämän järjestämisen suhteen muodostuvat jatkuvasti entistäkin
tärkeämmiksi. Toisaalta taas mahdollisuus maksaa entistä suurempia
pelaajapalkkioita mahdollistaisi mm. opiskelijoille usein mahdollisuuden
keskittyä kesäkaudella vain pelaamiseen ja harjoitteluun ja pitkällä aikavälillä
korkeammat pelaajapalkkiot myös pidentäisivät joissain määrin pelaajien urien
kestoa erityisesti naisten Superpesiksessä.

Pesäpallo on laji, jossa pääsarjojen mediaanipalkkaa tai sitä lähellä olevaa saa
itse asiassa erittäin pieni prosenttiosuus pelaajista. Huiput määrittelevät
markkinan ja suurin osa etenkin naisten puolella saa katettua korvauksella
pelaamisesta ja harjoittelusta aiheutuvat kulut sekä mahdolliset
ansionmenetykset menetetyn työajan korvausten muodossa. Naisten Superpesiksessä
pelaajapalkkiot muodostavat karkeasti ottaen noin 25–33 prosenttia
kokonaisuudesta, mutta miesten Superpesiksessä prosenttiosuus voi olla useinkin
jopa yli 50 prosenttia. Tämä johtuu usein siitä, että toiminnan kiinteät kulut
ovat samankaltaisia sekä rakenteiltaan että resursseiltaan, mutta
pelaajapalkkioissa syntyy merkittäviä eroja.”

--------------------------------------------------------------------------------

Toinen määrittävä tekijä on yksittäisen pelaajan vaikutus tuottavuuteen eli
tulovirtojen muodostumiseen. Pelaajien arvoa voidaan mitata joko peliesitystensä
tai kiinnostavuutensa kautta. Tähtipelaajille saatetaan maksaa
monikymmenkertaista korvausta tulokkaisiin verrattuna, sillä heillä katsotaan
olevan suurempi vaikutus organisaation menestykseen sekä kilpailullisesti että
taloudellisesti. Tähtipelaajat ja kiinnostavat persoonat vetävät yleisöä sekä
lehtereille että ruudun ääreen, nostavat näkyvyyttä mediassa ja ovat sitä kautta
nostamassa koko organisaation tulovirtaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkuelajin urheilijan palkka riippuu
lähtökohtaisesti kahdesta tekijästä.

 1. Pelaajabudjetin suuruudesta ja
 2. Pelaajan arvosta joukkueelle.

Kokonaissumma joukkueen jäsenten välillä ainakin teoriassa jaetaan sen
perusteella, mitä enemmän euroja pelaaja omalla panoksellaan seuran kassaan tuo.
Kontribuutio voittamiseen on yksi mittari, mutta voittavien peliesitysten ohella
pelaaja voi tuoda seuran kassaan euroja omalla persoonallaan ja brändillään.
Kuluttajan ostopäätöstä voi tuotteen laadun ohella hyvinkin ohjata yksittäisten
pelaajien kiinnostavuus.

Esimerkiksi vuonna 2020 eniten tienanneen joukkueurheilija Cristiano Ronaldon
palkka oli noin 60 miljoonaa dollaria ja henkilökohtaisten kumppanuuksien ja
sponsorien kautta saadut tulot noin 45 miljoonaa dollaria. Vaikka Ronaldon
ansiot pelikentällä ovat kiistattomat, työnantaja Juventus on taatusti
huomioinut Ronaldon palkan suuruutta arvioidessaan pelitaitojen ohella myös
vaikuttavuuden seuraorganisaation tulovirtojen muodostumiseen.

Kun Ronaldon siirto Juventukseen julkaistiin 10. heinäkuuta 2018, Juventus myi
julkaisua seuranneiden 24 tunnin sisällä Ronaldon pelipaitoja yhteensä 60
miljoonalla dollarilla. Organisaation arveltiin netonneen pelkästä yhden
vuorokauden pelipaitamyynnistä kuudesta yhdeksään miljoonaa dollaria.


MITEN YKSILÖLAJIN URHEILIJAN PALKKA MUODOSTUU?

Yksilölajin edustajan palkan muodostuminen poikkeaa merkittävästi joukkuelajien
kilpasisarista ja -veljistä. Oikeastaan on jopa hieman harhaanjohtavaa puhua
palkasta. On mielekkäämpää ajatella yksilöurheilijaa yrittäjänä, joka myy omaa
työpanostaan ja brändiään urheilun kulutusmarkkinoilla. 

Yksilöurheilija ”Urheilija Oy:n” taustalla kantaa itse kaikki riskit ja
kustannukset, mutta pääsee myös keräämään menestyksen hedelmät ilman
seuraorganisaation omistajan tai joukkuekavereiden osuuksia.

Mistä yksilöurheilijan tulot muodostuvat? Varsinaisia palkkatuloja joukkuelajin
urheilijoiden tapaan ei yksilöurheilijalla ole. Tulovirrat muodostuvat
menestymisen myötä saavutetuista palkintorahoista (kilpailut, turnaukset,
arvokisat), yhteistyö- ja sponsorituloista sekä mahdollisista julkisen sektorin
myöntämistä stipendeistä ja urheilija-apurahoista.

Mitä arvostetuimmissa kilpailuissa ja turnauksissa urheilija menestyy, sitä
suuremmaksi palkintorahojen määrät nousevat.

Urheilu on kuitenkin raaka laji. Mikäli menestystä ei tule, tai urheilija ei
kykene esimerkiksi vammojen tai sairastumisen takia kilpailutapahtumiin
osallistumaan, voivat tulot olla huomattavan pieniä ja toimeentulo olla
vakavasti uhattuna. Vakuutukset tasaavat riskiä, mutta ne ovat yksi kuluerä
lisää ”Urheilija Oy:n” toimintaan, ja mahdolliset korvaussummat jäävät usein
mahdollisia palkintorahoja huomattavasti pienemmäksi.

Yksilöurheilijoiden henkilökohtaiset kumppanuudet ja sponsoritulot ovat yleensä
palkintorahoja huomattavasti merkittävämpi tuloerä. Yhteistyösopimusten kautta
pystytään turvaamaan tietty tulotaso riippumatta sopimuskauden kilpailullisesta
menestyksestä. Menestys kuitenkin luonnollisesti vaikuttaa potentiaalisten
yhteistyökumppaneiden määrään sekä sopimuksen arvoon, eikä urheilu-uransa
alkuvaiheessa oleva yksilöurheilija ole välttämättä houkutteleva kumppani
markkinointistrategioitaan miettivälle yritykselle.

Myös julkisen sektorin eli valtion ja kuntien myöntämät apurahat ja stipendit
muodostavat yhden puron yksilöurheilijan tulovirtaan.

Tiivistettynä yksilölajin urheilijan tulot muodostuvat palkintorahoista
(kilpailullinen menestys), sponsori- ja kumppanituloista (näkyvyys,
kiinnostavuus) sekä julkisen sektorin myöntämistä apurahoista ja stipendeistä.


VÄHÄINEN MEDIANÄKYVYYS JA KULTTUURINEN ARVOSTUS URHEILUN PALKKAEROJEN
TODENNÄKÖISIMPIÄ SELITTÄJIÄ

Palkkaerot mies- ja naisurheilijoiden välillä on todettu lukuisin esimerkein
artikkelin alkupuolella. Urheilu ei ole irrallaan yhteiskunnasta, ja yhä
edelleen on olemassa ennakkokäsityksiä ja asetuksia naisten ja miesten rooleista
ja tehtävistä yhteiskunnassa. Naiset ovat siirtyneet työelämään ja työvoiman
piiriin verrattain vähän aikaa sitten.

Vielä vuonna 1970 naisten työllisyysaste Suomessa oli vain 56 prosenttia.
Kaupungit johtivat kehitystä, maakunnat laahasivat perässä. Esimerkiksi
Kainuussa naisten työllisyysaste oli vain 44 %, miehillä 71 %. Vuonna 2019
15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 71,8 % ja miesten 73,3 %.

Alle 70 vuotta sitten, vuonna 1945 Suomessa Valtioneuvosto antoi
palkkasääntelypäätöksen, jossa annettiin suositus miesten ja naisten palkan
erilaisesta suuruudesta saman vaatimustason tehtävissä. Tavoite naisten
minimipalkan nostamisesta 80 prosenttiin miesten vastaavasta oli hyvä, mutta
käytännössä siitä muodostui lasinen katto naisten palkoille vuosikymmeniksi
eteenpäin. Aikomus oli hyvä, ja alkuperäinen tavoite saavutettiin – naisten
palkat nousivat, mutta vain aluksi.

Sukupuolten väliset palkkataulukot olivat käytössä avoimesti vielä 1960-luvulla,
kunnes vuonna 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen, jonka
perusteella sukupuolenmukaisesta palkkauksesta tuli laitonta.

Asiat, joita pidämme nykyään itsestäänselvyyksinä, ovat vaatineet
valtiojohtoisia toimenpiteitä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Tästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero on yhä todellinen, käytettiinpä
sitten EK:n tai Ylen ja STTK:n suhdelukuja.

Olemme oikealla tiellä, jossa naisten ja miesten tuloerot hiljalleen kapenevat,
sekä kaikkien työntekijöiden keskiansioita että samasta työstä maksettavaa
palkkaa tarkasteltaessa. Yksi kiistaton saavutus on se, että naisten
kulttuurinen arvostus on noussut.

Ilman naisten urheilun kulttuurisen arvostuksen nousua on vaikea kuvitella, että
naisten tulotasot urheilussa kohenevat. Kulttuurisen arvostuksen nouseminen
vaatii pitkäjänteistä urheilutuotteen kehitystä ja median yhteistyötä.
Keskustelu naisten urheilusta ja urheilun tasa-arvosta tarvitsee foorumin.

Muna vai kana -tyyppinen keskustelu siitä, pitäisikö median käsitellä
naisurheilua enemmän näkyvyyden ja kiinnostavuuden nostamiseksi vai pitäisikö
naisurheilun itse tehdä itsestään kiinnostava median kiinnostuksen heräämiseksi
on väsyttävää. Urheilun, median ja markkinan kolmiyhteyden ajattelun mukaan
molempia tarvitaan. Urheilutuotteen on kehityttävä ja oltava kunnossa, mutta
niitä on vaikea saada ilman resursseja ja kulttuurista normalisointia, jota
median tarjoamalla näkyvyydellä voidaan saavuttaa.

Yle Urheilun tasa-arvoa edistävät toimenpiteet, kuten tasa-arvon toteutumisen
seuraaminen reaaliaikaisena ja etenkin nuorelle kohdeyleisölle suunnatut
tarinalliset sisällöt naisurheilusta ja -urheilijoista ovat erinomaisia pehmeitä
keinoja kulttuurisen arvostuksen nostamiseksi.

Lisäksi Yle on nostanut naisten palloilun näkyvyyttä tietoisesti uutisoinnissaan
ja lähetyksissään. Taustalla on Ylen oma selvitystyö tasa-arvon toteutumiseksi.
Yksilölajeissa oltiin hyvällä tasolla, palloilussa oli kehitettävää.

“Naispalloiluiden heikkoon tilanteeseen on historiallisia ja rakenteellisia
syitä, jotka koskevat kaikkia toimijoita. Naisten näkyvyys palloilulajeissa ei
merkittävästi parane, ellei asiaan kiinnitetä huomiota systemaattisesti.
Tarvitaan sekä tiedolla johtamista että asennemuutoksen läpivientiä”, Yle
Urheilun päällikkö Panu Pokkinen totesi vuonna 2017.

Se, mikä nyt tuntuu mahdottomalta, voi olla todellisuutta 20 vuoden päästä.
Asenteiden muuttuminen muuttaminen naisurheilua kohtaan vaatii järjestelmällistä
työtä.

Artikkelissa käsitellyistä lajeista vain tenniksessä, pitkälti Billy Jean Kingin
ja Rosie Casalsin aloittaman pioneerityön seurauksena, lajin kulttuurinen
arvostus ja myös palkkataso naisten ja miesten välillä on edes etäisesti lähellä
toisiaan.

Tennis on käynyt pitkän ja kovan taistelun tasa-arvon puolesta Kingin ja
Casalsin esimerkin innoittamana. Naistenniksen arvostuksen nousu on vaatinut
oman kattojärjestön (WTA) ja 1970-luvulta jatkuneen epäkohtien esille tuonnin ja
tasa-arvoisen palkan vaatimista esimerkiksi yleisen mielipiteen muuttamiseen
tähtäävillä kampanjoilla.

Vuosikymmeniä jatkuneesta työstä huolimatta tennis ei ole täydelliseen
palkkatasa-arvoon yltänyt. Vuonna 2019 WTA:n 100 parhaan ammattipelaajan
vuotuinen keskiansio oli 84 prosenttia ATP:n 100 parhaan ammattipelaajan
keskiansiosta. Grand Slam -turnauksia ja yksittäisiä turnauksia lukuun ottamatta
turnausten palkintopottia ei jaeta tasavertaisesti miesten ja naisten kesken.

WTA ja naistennis on loistava esimerkki siitä, mihin naisurheilun kulttuurista
arvostusta edistävä työ voi parhaimmillaan johtaa. Epäkohtia on tuotu
järjestelmällisesti esiin oman tuotteen kehittämisen jatkuvan kehittämisen
ohella.

Muiden lajien kohdalla matka on vasta alussa, mutta se on alkanut. Naisten
jalkapallon arvostus on nousemassa. FIFA on luvannut vähintään tuplata vuoden
2023 MM-kisojen palkintopotin 60 miljoonaan dollariin (noin 50 miljoonaa euroa).
Naisjalkapalloilijoiden palkat ovat kasvussa. Australian, Brasilian, Suomen,
Uuden-Seelannin ja Norjan jalkapalloliitot ovat alkaneet maksaa naispelaajille
maajoukkuetehtävistä samaa palkkiota kuin miehille.

Naisten koripallon ammattilaissarjassa WNBA:ssa uusi, kahdeksan seuraava vuotta
voimassa oleva työehtosopimus nostaa pelaajien palkkioita jopa 53 %. Parhaiden
pelaajien ansiot voivat nousta 500 00 dollariin nykyisestä 215 000 dollarista.

Suunta on hyvä ja väistämätön. Töitä on silti tehtävänä kaikilla osapuolilla:
tuotteella, medialla, markkinalla ja meillä kuluttajilla.

Turtlebet käyttää evästeitä, jotta voimme antaa käyttäjillemme parhaan
mahdollisen kokemuksen. Käyttämällä tätä sivustoa hyväksyt evästekäytäntömme.
Lisää tietoa
OK!
TURTLEBET

Turtlebet on viihdesivusto, joka perustaa kaiken toimintansa rahapelialan
asiantuntijuudelle, suomalaiselle osaamiselle sekä aidolle kiinnostukselle
nettikasinotarjontaa kohtaan. Tälle vakaalle pohjalle rakennettu Turtlebet.com
pitää huolen siitä, että suomalaisille kasinoharrastajille ja vedonlyöjille on
nostettu selkeästi esiin edullisimmat ja parhaat nettikasinot, ajantasaisimmat
vinkit bonuksista sekä tuoreimmat uutiset uusista pelisivustoista.

Löytääksesi reiluimmat vedonlyöntibonukset ja antoisimmat nettikasinot Turtlebet
on koonnut avuksesi listoja, jotka pyrkivät vastaamaan kulloinkin kyseessä
olevaan tarpeeseen. Tarkista casinobonukset tai kasinot ilman
rekisteröintiä aikaansa seuraavan ja kriittisen toimituksemme päivittämiltä
sivuilta. Tutustu myös kiinnostavimpiin pelisivustoihin lukemalla
perusteelliset kasinoarvostelumme – löydä laadukkaimmat nettikasinot ja hyödynnä
niiden tarjoamat edut.

Online-kasinoita on kuin kaloja meressä – eli aika paljon – mutta onneksemme Mr.
Turtle, tuo sulavaeleinen bonus-huntteri, internetin kasinomoguli numero 1,
kiistämätön kasinotiedon keisari ja digimaailman peräänantamattomin diplomaatti
haistelee jatkuvasti rahapelimaailman uusimpia tuulia ja jakaa viimeisimmät
tietonsa enemmän kuin mielellään rahapeliharrastuksesta vastuullisesti
nauttiville pelaajille. Pelaa vastuullisesti. K18!


Rahapelit netissä

Rahapelaaminen tapahtuu vuosi vuodelta kasvavassa määrin verkossa, mikä ei ole
ihme, kun huomio nettikasinoiden tarjoamat edut perinteisiin kasinoihin
verrattuna. Nettikasinolla pelaamisen tulisi olla viihdyttävää, jännittävää,
turvallista ja parhaimmillaan jopa tuottoisaa ajanvietettä.

Tällä sivustolla esittelemme suosituimmat ja luotettavimmat pelipaikat
suomalaiselle yleisölle, jotta pääset nauttimaan entistä paremmastakin
pelikokemuksesta.


NETTIKASINOT
 * Parhaat nettikasinot 2021
 * Uudet nettikasinot 2021
 * Kaikki nettikasinot
 * Parhaat kasinot ilman rekisteröitymistä
 * Suomalaiset nettikasinot
 * Live Casinot
 * Parhaat vedonlyöntisivustot
 * Vedonlyöntisivut ilman rekisteröitymistä
 * Kasinoarvostelut

BONUKSET
 * Kasinobonukset 2021
 * Talletusbonukset
 * Tervetuliaisbonukset
 * Bonuskoodit
 * Pokeribonukset
 * Vedonlyöntibonukset
 * Kampanjat ja uutiset

Tilaa uutiskirje
Liity Turtlebetin sähköpostilistalle!

Täytä pyydetyt tiedot:

Olen yli 18-vuotias
Hyväksyn tietosuojaselosteen


--------------------------------------------------------------------------------

© 2021 Turtlebet.com
 * Turtlebet – Rahapelit netissä
 * Tietoa meistä
 * Evästekäytäntö
 * Tietosuojakäytäntö